Björn Stenmark: Tunnearvometsät siivittämään METSO-ohjelmaa

METSOn hengessä ennakkoluuloille on syytä antaa kyytiä.

Vuonna 2002 käynnistynyt Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma METSO on ollut menestystarina suomalaisen luonnonsuojelun historiassa, ja on sitä edelleen. Pienin keinoin on saatu ihmeitä aikaan luonnon hyväksi. Suuren metsänomistaja- ja metsäammattilaisjoukon asenteet suojelua kohtaan ovat muuttuneet merkittävästi. METSOn tavoitteena on pysäyttää uhanalaisten lajien taantuminen ja varjella luonnon monimuotoisuutta. Ohjelmassa pyritään suojelemaan 82 000 hehtaaria metsää vuoteen 2025 mennessä ympäristötuen ja luonnonhoitohankkeiden avulla.

Vapaaehtoisuutta ja viestintää

Avaintekijänä METSOn menestyksen takana on vapaaehtoisuus. On ainutlaatuista voida keskustella suojelusta täysin tasavertaisesti ja ilman taustalla häämöttävää pakkoa. Jos sopimukseen ei päästä, paperit jätetään sikseen. Tämän ilmapiirin saavuttaminen on edellyttänyt molemmilta osapuolilta asenteenmuutosta. Viestintä, koulutus ja vuoropuhelu ovatkin olleet tärkeitä elementtejä ja mukana matkassa koko METSO-ohjelman ajan.

Tällä hetkellä hehtaaritavoitteesta on saavutettu runsas puolikas. Jatkossa haasteena on, että valtiolla ei ole mahdollisuutta maksaa korvauksia metsänomistajille samoin ehdoin, kuin tähän asti. Uudet keinot olisivat tarpeen monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Yhtenä ajatuksena uusista keinoista esittelen teille tunnearvometsän.

Tunnearvometsä

Käsitteen tunnearvometsä minulle tarjoili silloinen työkaverini kahvitauolla useampi vuosi sitten. Mikä on tunnearvometsä? Kollegani mukaan tunnearvometsä on sellainen metsikkö, jota kohtaan metsänomistajalla on sen verran suuria tunteita, että metsätalouden harjoittaminen alueella on mahdoton ajatus. Syitä tähän voi olla yhtä monia kuin metsänomistajiakin.

Metsästä löytyvät erityiset luontoarvot ovat hyvin yleinen syy sille, miksi kohteesta on tullut omistajalleen erityisen merkityksellinen. Osa tunnearvosyistä liittyy kuitenkin aivan muihin tekijöihin. Metsä on saattanut syntyä epäonnistuneen istutustyön seurauksena, kasvanut poikkeuksellisen mahtaviin mittoihin tai omistajan ensimmäinen saalis on pyydetty juuri tällä paikalla.

Metsänomistajia Suomessa on noin 630 000, mutta tunnearvometsien määrää emme tiedä.

Jos arvioidaan, että puolella metsänomistajista olisi tunnearvokohteita ja edes puolet niistä täyttäisi METSO-kriteerit, olisi monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden tunnearvometsien pinta-ala jo suuri. Jos oletetaan vielä suuren osan tunnearvokohteista olevan noin hehtaarin suuruisia, olisi METSOn hehtaaritavoite ylitetty jo kauan sitten.

Tunnearvometsät tilastoihin

Koska tunnearvokohteet ovat usein vain metsänomistajan omassa tiedossa, niiden pinta-alan arvioiminen edellyttäisi tiedon tekemistä näkyväksi.

Ratkaisu voisi löytyä Metsään.fi-palvelusta. Luodaan palveluun mahdollisuus metsänomistajan itsensä ilmoittaa vapaaehtoisesti tunnearvometsistään. Tunnearvokuvioiden merkitsemisen kautta myös tunnearvokohteiden tilastointi heräisi henkiin.

Ja mikä parasta, tunnearvokohteita merkinnyt voisi tulostaa kuvioista itselleen muistoksi sopimuksen – tietysti täysin vapaaehtoisen ja velvoittamattoman. METSOn hengessä mikään ei saa olla mahdotonta ja ennakkoluuloille on syytä antaa kyytiä. Maailma muuttuu ja suojelukeinojenkin on pysyttävä sen perässä.

Björn Stenmark
bjorn.stenmark(at)metsakeskus.fi
Twitter: @Stenmark_Bjorn
Instagram:@skogstypen

Lue lisää Metsäkeskuksen blogikirjoituksia

Björn Stenmark

Kirjoittaja on metsätalousinsinööri, joka työskentelee eteläisen palvelualueen asiakkuuspäällikkönä Pietarsaaresta käsin. Metsässä kuljeskelu on Stenmarkille nykyisin lähinnä tapa viettää vapaa-aikaa, mutta sopiikin siihen mainiosti.