Ari Eini: Onko metsäalalla malttia rakentaa yhteistä menestystä?

Hallinnon keventämistä on myös se, että lainsäädäntö kestää aikaa.

Pääministeri Urho Kekkonen kysyi vuonna 1952, onko maallamme malttia vaurastua. Lause lienee yksi eniten lainatuista lukuisista Kekkosen elämään jääneistä viisauksista. Suomi on noista ajoista muuttunut valtavasti. Historia todistaa, että maallamme on ollut malttia ja nykyisin Suomi on yksi maailman vauraimmista maista.

Kekkosen esittämää kysymystä on hiukan modifioituna uusiokäytetty monessa yhteydessä. Yksi versio voisi kuulua, onko maallamme uskallusta menestyä.

Pitkään vaikutti esimerkiksi siltä, että suomalainen joukkueurheilu pelkäsi menestystä. Vaikka jääkiekon maailmanmestaruus oli jo kertaalleen vuonna 1995 voitettu, ei kotikisoissa 2003 uskallettu menestyä, vaan rakas länsinaapurimme käänsi jo kertaalleen taputellun pelin omaksi voitokseen 6-5. Noista ajoista suomalainen joukkueurheilu on ottanut aimo harppauksia ja mestaruuksia ja menestystä tulee eri lajeissa ja ikäluokissa säännöllisesti.

Yhteisen sävelen vuosikymmen

Valmistellessani alkuviikosta puheenvuoroa metsäpolitiikasta nousi Kekkosen kysymys taas mieleeni. Kymmenen vuotta sitten metsäalan uutiset olivat vallan toisenlaisia kuin tänään, tehtaita suljettiin ja tulevaisuus näytti kaikkea muuta kuin valoisalta. Kuten niin usein aikaisemminkin, alkoi koko ala etsiä ulospääsyä vaikeasta tilanteesta yhteistyöllä. Metsätaloudessa löydettiin hämmästyttävän nopeasti yhteinen sävel metsäalan toimijoiden ja valtiovallan kesken, minkä seurauksena koko metsäalan keskeinen lainsäädäntö on uusittu kuluneen kymmenen vuoden aikana.

Suomen kehittämistä kilpailukykyiseksi toimintaympäristöksi metsiin perustuville liiketoiminnoille jatkettiin menestyksellisesti laajalla yhteistyöllä. Metsäpolitiikan pitkän aikavälin suuntaviivat on vahvistettu eduskunnan toukokuussa 2014 käsittelemässä Metsäpoliittisessa selonteossa 2050, ja Kansallinen metsästrategia 2025 syntyi ’kuin itsestään’ Metsäpoliittisen selonteon pohjalta. Kaikki tahot ovat kilvan kehuneet hallitusohjelman metsäpoliittisia kirjauksia.

Onnistuneet metsäpolitiikkatoimet ovat olleet yksi tekijä kääntäessämme metsäalan suuntaa. Nyt uutisointia hallitsevat lukuisat suunnitteilla ja käynnissä olevat investointihankkeet. Kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa metsäteollisuus vastasi jo 24 prosentista koko Suomen bruttoviennistä.

Miksi yhteinen tekeminen alkaa yskiä?

Mutta mitä kuuluu tänään metsäpolitiikalle? Hyviäkin uutisia on, mutta hallitusohjelma – biotalous, digitalisaatio, hallinnon keventäminen – ei ole ongelmitta muuttunut toimenpiteiksi. Miksi yhteinen tekeminen alkaa yskiä, kun pahimmat karikot on ylitetty? Juuri nyt, kun metsäala on saatu kasvuun ja pitäisi varmistaa paikka podiumin korkeimmalla portaalla? Eikö suomalaisen pää kestä menestystä?

Menestys tulee vain pitkäjänteisellä, jatkuvalla työllä ja kehittämisellä. Pysähtyminen ei ole metsäpolitiikassakaan vaihtoehto. Historia on osoittanut, että purkaminen on aina helpompaa kuin rakentaminen. Kaikista asioista ei voi, eikä pidäkään olla yhtä mieltä. Avoimen ja monipuolisen keskustelukulttuurin pitää olla osa nykyaikaista metsäpolitiikkaa. Asiat eivät ole mustavalkoisia eikä niitä pidä sellaisina esittää.

Lait laaditaan tulevaisuutta varten

Kuluneena keväänä on jälleen noteerattu myös EU:n vaikutus kotimaiseen metsäpolitiikkaamme. Sen sijaan, että on väitelty, mitä metsätietoja EU-direktiivi edellyttää julkisiksi, olisin paljon mieluummin suonut keskustelun keskittyvän siihen, mitä etuja eri ratkaisuvaihtoehdoilla saavutetaan tai ei saavuteta metsien kestävässä käytössä.

Ottamatta tässä kantaa puolesta tai vastaan, kannattaa muistaa, että hallinnon keventämistä on myös se, että lainsäädäntö kestää aikaa – samojen lakien uudistaminen muutaman vuoden välein syö valtavasti yhteiskunnan voimavaroja. Niin vaikeaa kuin se onkin, lainsäätäjä laatii lakeja tulevaisuutta varten.

Metsäpolitiikan perusta, pitkän aikavälin päämäärät, on selkeä ja laajalti hyväksytty. Tukevalle pohjalle on hyvä rakentaa polku ja menestyksen askeleet. Menestyksen huuma – ja pakko – saa meidät helposti puristamaan liikaa mailasta. Kun peliä ollaan voittamassa, kannattaa pitää tiukasti kiinni siitä, mikä meidät on vienyt johtoon: osaaminen, yhteistyö, liike ja rohkeus. Kyllä suomalaisen pää kestää menestystä!

Ari Eini
Twitter: @EiniAri
ari.eini(at)metsakeskus.fi

Lue lisää Metsäkeskuksen blogikirjoituksia

Ari Eini

Kirjoittaja on keskisuomalainen metsänhoitaja (MMM), joka johtaa Suomen metsäkeskusta Lahdesta käsin. Eini harrastaa monipuolisesti kuntoulkoilua ja on tänä talvena nauttinut suuresti myös luistelusta luonnon jäällä.