Ari Eini: Kannustetaanko omistamiseen vai yrittämiseen?

Kannustimia pitäisikin luoda juuri nyt metsätilojen myyjille, ei niinkään tilojen ostajille.

Metsätalouden harjoittamiseen on peräänkuulutettu yrittäjyyttä.  Politiikan keinot metsätalousyrittäjyyden edistämiseksi ovat olleet kuitenkin vaatimattomat. Näkyvin ja osin toimivaksikin osoittautunut kannustin on ollut metsävähennys. Mutta lisääkö metsävähennys oikeasti markkinoiden avoimuutta ja yrittäjyyttä?

Metsäpolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat jo vuosia olleet tilakoon kasvattaminen ja yrittäjyyden edistäminen. Isompi tilakoko ei automaattisesti tarkoita metsien parempaa käyttöä, vaikka onhan isommalla tilalla tehokkaampaa järjestää niin puuntuotannon kuin luonnonhoidonkin toimenpiteet. Yrittäjyyttä metsiimme totisesti mahtuu – ja tarvitaan – nykyistä enemmän.

Metsävähennys on ollut kieltämättä hyvä porkkana metsätilakoon kasvattamisessa. Metsävähennyksen hyötyä on kuitenkin valitettavasti valutettu metsämaan hintaan. Tämä puolestaan kasvattaa painetta myös puun hinnan keinotekoiseen, lopputuotteiden markkinahinnoista riippumattomaan nousuun.

Metsätilamarkkinoilla on ollut jo vuosia ylikysyntätilanne. Maailmassa, myös Suomessa, on juuri nyt hirveän paljon vapaata pääomaa, joka etsii turvallista kotia. Epävakaassa maailmantalouden tilanteessa suomalaisen metsän antama viiden prosentin matalan riskin tuotto on varsin houkutteleva verrattuna osakemarkkinoiden pitkän aikavälin kahdeksaan prosenttiin – puuttuuhan tuosta viidestä prosentista vielä metsämaan arvonnousun tuoma lisä.

Tässä tilanteessa ei ole tarpeen lisätä metsätilojen kysyntää, vaan metsätilamarkkinoiden tasapainoa ja itseohjautuvuutta parannetaan parhaiten vahvistamalla metsätilojen tarjontaa. Kannustimia pitäisikin luoda juuri nyt metsätilojen myyjille, ei niinkään tilojen ostajille.

Haasteena on rakentaa kannustin, joka mahdollisimman vähän häiritsee markkinoiden normaalia toimintaa. Metsätalousyrittäjyyttä palvelee parhaiten kannustin, joka kohtelee kaikkia osapuolia tasa-arvoisesti riippumatta vaikkapa sukulaisuussuhteista. Metsävähennyksen käyttö ja veroseuraamukset tilaa myytäessä käytännössä ankkuroivat metsämaan omistuksen. Avoimiin elinvoimaisiin markkinoihin ja yrittäjyyteen kuuluu sekä ostaminen että myyminen – myös metsätaloudessa.

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti toukokuussa strategiaseminaarin ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollisuuksista. Tilaisuudessa oli paljon hyviä puheenvuoroja, mutta erityisesti mieleeni jäi MTK:n tutkimuspäällikön Juha Lappalaisen lausuma ”yrittämisen on oltava kannattavampaa kuin omistamisen”.  Lappalainen tuskin kohdisti ajatustaan erityisesti metsätalouteen mutta se on oiva ohjenuora myös maamme metsäpolitiikkaan. Kannustimet ja tuet eivät saa johtaa siihen, että omistaminen on kannattavampaa kuin yrittäminen.

Ari Eini

PS. Uutta hallitusohjelmaa on kehuttu jo monella suulla ja liityn mieluusti kehujien sankkaan joukkoon. Hallitusohjelman punainen lanka kiteytyy kolmeen teemaan: biotalous, digitalisaatio ja kevyempi hallinto. Metsätalouden ja koko metsäalan kannalta mainitut asiat kuulostavat enemmän kuin hyvältä.

Lue lisää Metsäkeskuksen blogikirjoituksia

Ari Eini

Kirjoittaja on keskisuomalainen metsänhoitaja (MMM), joka johtaa Suomen metsäkeskusta Lahdesta käsin. Eini harrastaa monipuolisesti kuntoulkoilua ja on tänä talvena nauttinut suuresti myös luistelusta luonnon jäällä.