Antti Pajula: Metsälahjavähennys jakaa mielipiteitä

Hyvä metsälahja- vähennyslaskuri palvelisi kaikkia.

Juha Sipilän hallitus on tekemässä metsäpuolen verosäännöksiin muutoksia vuoden 2017 alusta lähtien. Suurin muutoksista on metsälahjavähennyksen käyttöönotto.

Metsälahjavähennys tarkoittaa, että lahjana saadun tai lahjanluonteisella kaupalla ostetun metsätilan lahjaverosta voi saada takaisin osan seuraavan 15 vuoden aikana. Lahjaveron palautuksen voi saada vain metsätalouden tuloverotuksen kautta eli palautus edellyttää käytännössä puun myyntiä.

Metsälahjavähennyksen piiriin voivat päästä keskimääräistä suuremmat metsätilat.

Maksetusta lahjaverosta syntynyt metsälahjavähennys tehdään metsänomistajan kaikkien metsätilojen metsätalouden puhtaasta pääomatulosta siten, että vähennys voi olla enintään 50 prosenttia puhtaasta pääomatulosta. Lisäksi se voi olla enintään 195 000 euroa vuodessa, ja sen pitää olla vähintään 1 500 euroa vuodessa.

Metsälahjavähennykseen liittyy myös muita ehtoja, joista kerrotaan tarkemmin Metsäkeskuksen verkkouutisessa. Diaesitykseen olen lisännyt myös muutaman laskuesimerkin metsälahjavähennyksestä.

Lakiesitys toteuttaa keskeisiä tavoitteita

Metsälahjavähennys toteuttaa hyvin monia sille asetettuja tavoitteita. Sen tavoitteena on lisätä metsänomistajien elinaikanaan tekemiä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, vähentää uusien kuolinpesien syntymistä, alentaa metsänomistajien keski-ikää, kasvattaa metsätilojen keskikokoa ja tuoda lisää puuta markkinoille.

Suurin ongelma on monimutkaisuus

Metsälahjavähennyksen suurin ongelma on sen laskennan monimutkaisuus.

Pääosa metsänomistajista ja myös rivimetsäammattilaisista ei varmaankaan ainakaan alkuvaiheessa ymmärrä, miten metsälahjavähennys syntyy ja miten se käyttäytyy vuotuisessa metsätalouden tuloverotuksessa.
Olisikin tärkeää hyvin nopeasti kehittää verkkoon, kaikkien käytössä oleva metsälahjavähennyslaskuri. Hyvä laskuri palvelisi kaikkia. Myös verottaja hyötyisi tästä laskurista, koska syntyvät metsälahjavähennykset esitettäisiin oikeansuuruisena verottajan suuntaan.

Suomen metsäkeskus toteuttaa parhaillaan kahdeksaa EU-rahoitteista metsätilarakennehanketta kaikkiaan kolmessatoista maakunnassa. Näiden hankkeiden pitämät sadat metsätilan sukupolvenvaihdostilaisuudet sekä metsänomistajille että ammattilaisille tulevat auttamaan kieltämättä monimutkaisen metsälahjavähennyksen ymmärtämisessä.  

Pienet metsänomistajat ovat pettyneitä

Monet pieniä metsäaloja omistavat metsänomistajat ovat pettyneitä sen vuoksi, että heidän metsäpinta-alansa ei yllä metsälahjavähennyksen piiriin. Nyt täytyy vain toivoa, että aktiivisimmat pienet metsänomistajat ostavat lisää metsää ja pääsevät tätä kautta huojennuksen piiriin.

Passiivisemmat pienet metsänomistajat saattavat pettyneinä panna metsätilansa myyntiin. Molemmissa tapauksissa metsätilojen keskikoko kasvaa ja yrittäjämäinen ja aktiivinen metsänomistajuus lisääntyy.

Ja tämähän olikin metsälahjavähennyksen keskeinen tavoite.

Antti Pajula
antti.pajula(at)metsakeskus.fi

Lue lisää Metsäkeskuksen blogikirjoituksia

Antti Pajula

Kirjoittaja on eteläpohjalainen metsänhoitaja, joka työskentelee metsätilarakenteen johtavana asiantuntijana Seinäjoella. Varsinainen leipätyö vie nykyisessä toimenkuvassa metsään enää liian harvoin, mutta vapaa-aikaa kuluu vuodessa useampi viikko omissa metsissä ja hirvijahdissa.