Anssi Niskanen: Niukkuus pakottaa luovaksi - luonnonhoidossakin

Ympäristöasioita nivotaan entistä vahvemmin osaksi arkimetsänhoitoa.

Metsäteollisuus, MTK ja ympäristöjärjestöt ovat kantaneet yksituumaisesti huolta siitä, että Metsäkeskukselle on aiempaa vähemmän kohdennettu varoja METSO-ohjelman toteutukseen. Vaikka METSO-ohjelman rahoitusongelmat ovat vieneet päähuomion julkisuudessa, monimuotoisuutta ja luonnonhoitoa edistetään metsäalalla monella tavalla.

Perustan metsien hoidon ja monimuotoisuuden kehittämisessä luo vuonna 2014 voimaantullut metsälaki ja sen pohjalta uudistetut metsänhoidon suositukset. Metsälain yksi tärkeimmistä kokonaisuuksista on turvata erityisen tärkeitä 10§ mukaisia luontokohteita niitä vaarantavilta hakkuilta. Aiempaa selkeämmin vaihtoehtona on hoitaa talousmetsiä myös eri-ikäisrakenteisena, minkä arvioidaan lisäävän monimuotoisuutta.

METSO-ohjelman nojalla metsänomistaja voi saada Metsäkeskukselta ympäristötukea korvaamaan pysyvän tai määräaikaisen suojelun aiheuttamia kustannuksia, tai rahoitusta vaikkapa vesiensuojeluun tai elinympäristöjen ennallistamiseen.

Lisää tietoa – parempia päätöksiä

Vapaaehtoiset sertifiointijärjestelmät varmistavat osaltaan, että metsien käsittelyssä huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja tila. PEFC-ryhmäsertifiointijärjestelmän kriteereihin kuuluu muun muassa säästöpuiden- sekä vesistöjen varrella hakkaamattomien suojakaistojen jättäminen hakkuissa. FSC:n metsänomistajakohtaisessa sertifiointijärjestelmässä kriteereihin kuuluu kuolleiden ja lahopuun sekä säästöpuiden jättäminen hakkuissa. Metsäteollisuus ja muut metsäalan toimijat ovat hyvin sitoutuneita sertifiointikriteerien toteuttamiseen.

Luonnonhoitoa ja monimuotoisuutta edistetään myös monilla hankkeilla. Metsäkeskuksen vetämässä Monimetsä-hankkeessa kehitetään ja vakiinnutetaan tapoja nivoa ympäristöasioita entistä vahvemmin osaksi arkimetsänhoitoa. Laajan osallistujajoukon avulla hankkeen tulokset pystytään parhaiten viemään osaksi normaalia metsän käsittelyä.

Metsäkeskus on laatinut osana alueellisia metsäohjelmia luonnonhoidon toteutussuunnitelmat. Niissä on priorisoitu luonnonhoidon tärkeimpiä kohteita hyödyntäen metsävaratietoa ja Zonation-työvälinettä. Zonation-työkalua käytetään maankäytön suunnittelussa vertailtaessa kohteiden paremmuutta luontoarvojen näkökulmasta. Niukkoja varoja osataan suunnata oikein.

Asenteet ratkaisevat

Metsäkeskuksessa luonnosta ja ympäristöstä huolehtiminen on nivottu metsänomistajien neuvonnassa entistä vahvemmin osaksi arkimetsänhoitoa. Metsäkeskus paitsi kannustaa metsän aktiiviseen käyttöön, myös opastaa luontokohteiden tunnistamisessa ja huomioimisessa talousmetsien hakkuiden ja hoidon yhteydessä. Tähän meillä on loistava tilaisuus noin 10 000 vuosittaisen asiakastapaamisen yhteydessä.

Metsäkeskus kouluttaa metsänomistajia sekä metsäalan ammattilaisia luonnonhoidossa ja monimuotoisuuden huomioimisessa. Luonnonhoitokortin eli henkilökohtaisen todistuksen luonnonhoidon osaamisesta opiskelee vuosittain 300–400 nykyistä tai tulevaa metsäalan ammattilaista, koneenkuljettajaa tai metsänomistajaa.

Luonnonhoidon ja monimuotoisuuden kannalta merkittävintä ovat lopulta muutokset asenteissa ja toimintatavoissa. Niissä metsänomistajat ja metsäammattilaiset ovat kehittyneet aiempaa paremmin huomioimaan monimuotoisuuden, vesiensuojelun, virkistyskäytön sekä maiseman metsätalouden suunnittelussa ja päätöksenteossa.

METSO-rahoituksen niukkuus pakottaa meidät katsomaan, kuinka muilla keinoin voimme edistää luonnon monimuotoisuutta.

Anssi Niskanen
anssi.niskanen(at)metsakeskus.fi

Lue lisää Metsäkeskuksen blogikirjoituksia

Anssi Niskanen

Kirjoittaja on joensuulainen metsänhoitaja ja metsätohtori, joka toimii Metsäkeskuksen elinkeinojohtajana Lahdessa. Omien metsien puukaupassa ja hoitotöiden suunnittelussa hän hyödyntää Metsään.fi-palvelua.