Anssi Niskanen: Asiakastiedon digitalisaatio muuttaa metsätalouden palveluita yksilöllisemmiksi

Kiss FM radiojuontaja ja yritysvalmentaja Henkka Hyppönen esitti CGI:n sidosryhmäseminaarissa syyskuussa futuristisen näkemyksen. Yritysten markkinointityössä haetaan yhä yksilöllisempiä palveluita, mikä voi johtaa tulevaisuudessa siihen, että palveluiden ja markkinoinnin minimikoko on lopulta yksi henkilö. Jotta yritykset pääsisivät tähän, tulisi niillä olla valmiudet tunnistaa asiakkaansa heidän mieltymysten ja käyttäytymisen perusteella, jokainen erikseen, ja suunnitella palvelut kunkin profiiliin sopivaksi. 

Ajatus yksilöllisistä asiakasprofiileista ja -palveluista metsätaloudessa kuulostaa kaukaiselta ja epärealistiselta. Olemme tottuneet ymmärtämään, että tietty joukko metsänomistajia on monitavoitteisia ja toinen osa ajattelee kuin investoijat. Jatkossa tämä ei riitä. Varsinkin nuoret metsänomistajat ovat tottuneet saamaan yksilöllisiä palveluita mobiilisti, helposti ja ilman viiveitä. Sähköisten palvelujen määrä on puolestaan kasvanut räjähdysmäisesti. Kaikki minulle heti ja nyt, voi syrjäyttää kärsivällisyyden ja palveluiden odottelun myös metsätaloudessa.

Metsäkeskuksessa pohditaan parasta aikaa, kuinka sen palvelut voisivat lisätä metsänomistajan myönteistä kokemusta metsätaloudesta. Ensimmäinen askel tässä on rakentaa automaattisia palveluja, joita metsänomistaja ei osaa edes odottaa. Esimerkiksi varhaishoidon neuvontapalvelua metsänkäyttöilmoituksen perusteella. Ilmoituksesta voidaan päätellä, että uudistushakkuista 4-5 vuoden kuluttua on hyvin todennäköinen tarve taimikon varhaishoidolle Etelä-Suomessa, jos alue on uudistettu viljellen. Yksilölliseksi palvelun tekee, jos palveluviestissä linkitetään metsänomistaja omiin metsätietoihin Metsään.fi -palvelussa.

Toinen askel metsätalouden palvelukokemuksen parantamisessa on auttaa metsänomistajaa löytämään toimijat ja kaupalliset palveluntuottajat. Edellisessä esimerkissä tämä voisi tapahtua tarjoamalla metsänomistajille tietoa varhaishoitoa toteuttavista yrityksistä ja yhdistyksistä.

Metsätalouden digitalisaatiossa ajatus kiinnittyy usein metsätiedon avoimuuteen, laatuun ja käytön helppouteen. Asiakastiedon digitalisaatio ja mahdollisuudet ovat kuitenkin vähintään yhtä tärkeitä. Lopulta kaikki yli 600 000 metsänomistajaa ovat yksilöitä, joilla on erilaisia tavoitteita ja tarpeita. Niiden tunnistaminen auttaa kohdentamaan metsätalouden palvelut oikeaan tarpeeseen ja aikaan.

 

Anssi Niskanen

Kirjoittaja on joensuulainen metsänhoitaja ja metsätohtori, joka toimii Metsäkeskuksen elinkeinojohtajana Lahdessa. Omien metsien puukaupassa ja hoitotöiden suunnittelussa hän hyödyntää Metsään.fi-palvelua.