Anssi Juujärvi: Metsävaratietoa, mutta minkälaista?

Metsävaratieto soveltuu edelleen metsänhoidon operatiivisen suunnittelun pohjaksi.

Yksityismetsien 10-vuotinen laserkeilauskierto on puolessa välissä ja metsävaratietojen laatu herättää edelleen keskustelua. Mitä laadusta tiedetään nyt?

Nykyään yksityismailta valtion rahoituksella kerättävä metsävaratieto perustuu kaukokartoitukseen. Noin 10 prosenttia metsikkökuvioista on kuitenkin edelleen tarkastettu maastossa, koska kaukokartoituspohjainen tieto ei ole riittävän luotettavaa. Tällaiset kohteet ovat etupäässä taimikoita. Ennen vuotta 2010 tiedot kerättiin kattavalla maastoinventoinnilla. Kaukokartoituksella tuotetun tiedon laadusta on nyt useamman vuoden kokemus. Tiedon vahvuuksista ja heikkouksista on jo hyvä käsitys.

Yleisesti ottaen metsävaratiedon laatu on pysynyt maastoinventoinnin tasolla ja on joiltakin osin jopa parempaa. Tieto soveltuu edelleen metsänhoidon operatiivisen suunnittelun pohjaksi. Uuteen inventointimenetelmään liittyy kuitenkin haasteita, mikä näkyy joissain tapauksissa tiedon laadussa. On myös muistettava, että tiedon hankinnan kustannukset ovat laskeneet kolmasosaan entisestä.

Maastossa tarkastettavan kymmenesosan laatu on pysynyt samana, koska tietojen tuottamistapa on edelleen kattava maastoinventointi. Seuraavassa käsitellään kaukokartoituksella tuotetun tiedon laatua eli noin 90 prosenttia metsävaratiedoista.

Metsävaratiedon laatutavoitteet

Kaukokartoituspohjainen metsävaratietojen tuottaminen vaatii laserkeilauksen lisäksi noin 600 keilausalueelta maastossa tarkasti mitattua ja paikannettua koealaa sekä ilmakuvat. Yksi keilausalue on tyypillisesti 100 000-150 000 hehtaaria. Näiden yhdistelmänä voidaan tuottaa riittävän luotettavat puusto-, hakkuu- ja hoitotiedot suurimmalle osalle metsikkökuvioita.

Tietojen tarkkuustavoitteena on, että niiden perusteella voidaan tehdä oikeat metsänhoito- ja hakkuuesitykset vähintään 80 prosentille kuvioista. Kokonaispuustolle tavoitellaan lisäksi tarkkuutta, jossa  puuston tilavuuden virhe on korkeintaan 20 prosenttia.

Esimerkiksi puuston tilavuuden ollessa 100 kuutiota hehtaarilla laatukriteerit täyttyvät, jos kaukokartoitustiedon tulos on 80–120 kuutiota hehtaarilla. Tiedon laadulle asetetut tavoitteet kuitenkin sallivat suurempia virheitä 20 prosentille kuvioista. Näin ollen laatukriteerit täyttyvät, jos kahdeksan kuviota kymmenestä on laatutavoitteiden mukaisessa kunnossa.

Osa kohteista haastavia myös kaukokartoitukselle

Yleisesti voidaan todeta, että ihmiselle vaikeasti maastossa inventoitavat metsikkökuviot ovat vaikeita myös kaukokartoituksessa. Nämä kuviot ovat usein hoitamattomia, aukkoisia ja esimerkiksi puuston pituus ja läpimitta vaihtelevat voimakkaasti.

Puuston ikä on kaukokartoituksen kannalta vaikeimmin tuotettava tunnus. Virheet ovat yleisiä ja ne voivat olla suuria. Runkoluku jää usein alle todellisen määrän nuorissa kasvatusmetsissä.

Runkoluvun virheillä on eniten merkitystä nuorten kasvatusmetsien toimenpiteiden määrittämisessä. Kaukokartoitus saattaa myös havaita metsikkökuviolla puulajeja, joita siellä ei todellisuudessa ole. Joskus puulajivirheet johtavat väärään pääpuulajiin. Tällaiset virheet ovat kuitenkin harvinaisia.

Toimenpidetarpeet määritetään puustotunnusten perusteella metsänhoitosuositusten mukaan. Erityisesti Pohjois-Suomen alueella on havaittu, että kaikkia hakkuumahdollisuuksia ei saada näkyviin kaukokartoituksella tuotettuihin tietoihin. Todellisuudessa siis metsikkö pitäisi harventaa tai se voitaisiin päätehakata, mutta kaukokartoitukseen perustuva laskenta ei ehdota kuviolle hakkuuta. Tämä koskee erityisesti uudistuskypsiä metsiä ja nuoria kasvatusmetsiä. Hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteiden ajoituksessa on monesti 3–5 vuoden virheitä, vaikka toimenpide sinänsä olisikin oikea.

Tärkeää on huomata se, että kaukokartoituksella tuotetuissa tiedoissa ei oteta huomioon metsänomistajan tavoitteita. Toimenpiteet on tuotettu ja ajoitettu puhtaasti laskennallisesti.

Perustiedoista räätälöidyiksi tuotteiksi

Kaukokartoituksella saadaan hyvät perustiedot metsistä. Metsänomistajille tiedotetaan oman metsän hakkuumahdollisuuksista ja hoitotöistä kirjeellä. Tiedot ovat maksutta metsänomistajan käytössä Metsään.fi -palvelussa. Tämä riittää osalle metsänomistajista.

Jalostetumpaa ja omiin tarpeisiin räätälöityä metsävaratietoa haluavien kannattaa ottaa yhteyttä metsäpalveluja tarjoaviin toimijoihin. Metsäsuunnitelma voi olla nopeasti hintansa arvoinen esimerkiksi hakkuiden paremman ajoituksen ansiosta. Tila-arvion tekoa suoraan kaukokartoituksella tuotetun metsävaratiedon pohjalta ei voi suositella. Tila-arvioita tekevät metsäammattilaiset voivat varmentaa maastokäynnillä metsikkökuvioiden tilanteen.

Ammattilaiset ovat hyödyntäneet kaukokartoituksella tuotettuja metsävaratietoja tehokkaasti muun muassa maastotöiden teossa. Tietojen saaminen metsäalan toimijoiden käyttöön edellyttää kuitenkin metsänomistajan lupaa. Yhtenä näiden tietojen tuottajista toivon, että metsänomistajat käyttävät tietoja aktiivisesti ja antavat metsävaratietoja myös metsäalan toimijoiden käyttöön.

Anssi Juujärvi
anssi.juujarvi(at)metsakeskus.fi

Lue lisää Metsäkeskuksen blogikirjoituksia

Anssi Juujärvi

Kirjoittaja on rovaniemeläinen metsänhoitaja, joka toimii Metsäkeskuksen metsätietopäällikkönä Pohjoisella palvelualueella. Juujärven harrastuksiin kuuluu monipuolinen liikunta, musiikki ja valokuvaus.