16.8.2006 Visakoivu on rahapuu

Visakoivu on arvokkain puulajimme, jos mittarina käytetään hehtaarituottoa. Se kuuluu erikoispuihin, joiden käyttömäärät ovat pieniä, mutta yksikköhinta korkea. Kiertoajan kuluessa voidaan päästä jopa yli 200.000 euron puunmyyntituloihin hehtaaria kohti. Onnistuminen vaatii kuitenkin hyvää ammattitaitoa ja viljelmän jatkuvaa hoitoa.

Visakoivu

Visakoivu on rauduskoivun muunnos. Ulkoisesti visa näkyy varttuneiden puiden oksakyhmyinä, juomuina ja muhkuroina. Visan puuaineksessa on tummia pilkkuja, jotka antavat sille erikoislaatuisen ilmeen. 

Visakoivua tavataan luontaisena Etelä-Suomessa. Lisäksi visaa tavataan melko harvinaisena Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa, Venäjän länsiosassa ja Valko-Venäjällä.

Visakoivun käyttö

Visakoivua on käytetty jo tsaarin hovissa ylellisten huonekalujen materiaalina. Suomessa sitä käytetään tyypillisesti pienissä koriste- ja lahjaesineissä. Puukonkahva lienee tällä hetkellä yleisin käyttökohde. Vientiin menee sen sijaan sorvivisaa ja tärkein vientimaa on Saksa.

Visakoivun kasvatus on vaativaa

Visakoivun viljely on herättänyt kiinnostusta siitä saatavan korkean hinnan vuoksi. Lahtelainen metsänhoitaja Harri Villanen korostaa, että visaviljelmä vaatii jatkuvaa hoitoa. Toisaalta kasvatuksen onnistuessa päästään hyvää tuottoon, kunhan on malttia odottaa tuloja vuosikymmeniä.

Hirvituhoriskin vuoksi viljelyalue on monesti tarpeen aidata, mikä aiheuttaa merkittävän lisäkustannuksen tavalliseen metsänviljelyyn verrattuna. Istutukseen käytetään joko siemenviljelyksessä tuotetuista siemenistä kasvatettuja siementaimia tai mikrolisättyjä kloonitaimia, jotka ovat 100 prosenttisesti visoja. Jatkossa Harri Villanen käyttää itse ainoastaan mikrolisättyjä taimia. Mikrolisätty taimiaines tekee viljelmästä tasaisemman ja helpommin hoidettavan. 

Viljelmä vaatii säännöllisen vuosittaisen leikkauksen nuorella iällä. Kuvassa on meneillään Hartolan kuningatar -nimisen mikrolisätyn visakloonin valikoiva leikkaus. Leikkaus vaatii hyvää ammattitaitoa ja se käsittää sekä paksuimpien oksien poistoa että rungon alempien osien karsintaa. Lopullisena tavoitteena on oksattoman tyvitukin kasvatus. Oikein toteutettu valikoiva leikkaus voi moninkertaistaa puunmyyntitulot kiertoajan kuluessa.

− Kun tehdään, tehdään kunnolla, toteaa Harri Villanen.

Visakoivun tuotto ja markkinat

Visakoivun kiertoaika on 40 - 50 vuotta, mutta puuaineista kertyy jo aiemmin harvennusten yhteydessä. Poistettavia runkoja voidaan poimia visakosta jo 15 - 20 vuoden iässä muutaman vuoden välein.

Parhaimmillaan on päästy yli 200.000 euron hehtaarituottoon kiertoajan kuluessa. Mikäli visakkoa ei leikata, jää tuotto vain osaan siitä. Täydellinen hoitamattomuus voi johtaa koko viljelmän tuhoon. Puuaineksen arvokkain osa on sorvivisa, josta sorvataan viilua erilaisten pintojen päällystämistä varten. Sen kilohinta on 4 - 5 euroa. Laatu ja toimituserän koko vaikuttavat tosin huomattavasti hintaan.

Erikoispuiden markkinoihin liittyy aina riski, koska muotivirtaukset voivat vaikuttaa kysyntään. Historiatiedon valossa tulevaisuus näyttää kuitenkin hyvältä. Visalla on ollut kysyntää markkinoilla jo vuosikymmeniä.

Lisätietoa visakoivusta

Mikäli kiinnostuit visakoivun kasvatuksesta tai käytöstä, löydät lisätietoa Visaseura ry:n sivuilta.

Teksti ja kuvat: Kaj Lindh