Metsä sijoituksena

Metsä on uusiutuva luonnonvara ja sen tuotto perustuu puuston kasvuun. Sijoituskohteena metsä vaatii sijoittajalta toisenlaista lähestymistapaa kuin useimmat muut sijoituskohteet. Metsä muuttuu kaiken aikaa, pääsääntöisesti kuitenkin varsin hitaasti. Keskimäärin eteläsuomalaisen kuusikon elinkaari pienestä taimikosta uudistamiskypsäksi metsäksi, eli kiertoaika, on noin 70 - 80 vuotta. Pohjois-Suomessa kiertoaika on pidempi.

Metsänomistaja saa metsästä tuottoa jatkuvasti. Taloudellisesti merkittävimmät hakkuut kohdistuvat uudistettaviin metsiin, harvennushakkuut tuottavat vähemmän tuloja, mutta ovat metsänhoidollisesti tärkeitä. Taimikonhoito ja "risusavotat" vahvistavat metsän tulevaa tuottoa, vaikka työstä kertyykin lähinnä lämmitykseen sopivaa puuta.

Vanhoissa metsissä on sidottuna runsaasti pääomaa, joka tuottaa huonosti. Uudistuskypsässä ja ikääntyneessä kuusikossa voi arvokasvu tyypillisesti olla 2 - 3 prosenttia. Tällaisessa uudistamispuustossa on kiinni paljon rahaa, joka ei enää tuota. Jos tuottotavoite on keskimäärin 4 prosenttia, on jo neljässä vuodessa menettänyt edessä olevan metsänuudistamisen kustannuksia vastaava rahamäärä.
Jos kuusikossa on tyvilahoa, sen arvo laskee, vaikka puuston ulkonäkö saattaa säilyä kelvollisena. Tyvilaho siirtää arvokasta tyvitukkia kuitu- ja polttopuuksi.

Metsänhoitotöistä aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin noin 15 prosenttia tuotosta. Kaikki nämä kustannukset ovat vähennyskelpoisia metsäverotuksessa. Tinkimällä metsänhoitotöiden kustannuksissa säästää hetkellisesti, mutta metsän tuleva tuotto voi jäädä pieneksi tai kokonaan saamatta, kun metsän kasvu viivästyy.