Valuma-alue
Suunnitelma valuma-alueen konkreettisiksi vesiensuojelutoimenpiteiksi sekä selvitys metsätaloustoimenpiteiden jaksottamisen tarpeesta ja mahdollisuuksista vesistökuormituksen vähentämiseksi (”Valuma-alue”)
Hankkeen tausta ja perustelut
WWF ja Lounais-Suomen ympäristökeskus ovat käynnistämässä isoa kosteikkohanketta Varsinais-Suomeen. Myös metsätalouteen kohdistuu paineita vesiensuojelun tehostamiseen eri toimenpiteiden yhteydessä. Yhteistyö em. kosteikkohankkeen kanssa toisi metsätalouden vesiensuojelun edistämiselle synergiaetuja ja näkyvyyttä. Alustavia keskusteluja asiasta on jo käyty ja metsäkeskus on tervetullut yhteistyökumppani hankkeeseen oman, pienemmän valuma-aluehankkeensa muodossa.
Hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteiden jaksottamista pidetään yhtenä keinona vähentää yksittäisen valuma-alueen kuormitusta alapuoliselle vesistölle. Lounais-Suomen metsäkeskuksen metsänparannustoiminto on saanut Lounais-Suomen ympäristökeskukselta lausuntoja, joissa jaksottamista edellytetään kunnostusojituksissa. Esimerkkinä lyhyitä otteita kahdesta lausunnosta:
”Pukanluoman valuma-alueella voisi olla järkevää tehdä periaatesuunnitelma , jonka avulla voitaisiin pohtia hankkeiden jaksottamista ja vesiensuojelun tehokkuutta niin, ettei yhdessä muiden hankkeiden kanssa Natura-alueelle kohdistuva merkittävän haitan kynnys jonain vuonna ylity.”
L-S ympäristökeskuksen lausunto 19.3.1999.
”Luvialla Niemen kylässä tarkastettiin kaksi kunnostusojitusaluetta, joista vedet purkautuvat merenrantaan kesäasutusalueelle. Ojitusalueen maalaji on hiesupitoista ja siten erityisen eroosioherkkää. Maastossa todettiin, että suunnitellut vesiensuojelutoimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia, mutta eivät riitä estämään vesistöhaittoja, jos ojitusalue on suuri. Siksi ympäristökeskus pitää tärkeänä, että valuma-alueella nro 2 (136 ha) kunnostusojitukset alueen yläosalla tehdään vasta pitemmän ajan kuluttua, aikaisintaan 5 vuoden kuluttua siitä kun alaosalle suunnitellut ojitukset on saatu tehtyä.” L-S ympäristökeskuksen lausunto 1.11.2004.
Em. lausunnot osoittavat, että ympäristöpuolelta on painetta vaatia metsätaloustoimenpiteiden jaksottamiseen ainakin lausunnon tasolla. Tilanne todennäköisesti tiukentuu vesipuitedirektiivin vaatimusten mukana. On myös mahdollista, että vesipuitedirektiivin kautta metsätalouteen tullaan vaatimaan tämän tarkastelun mukaista valuma-aluekohtaista metsätaloustoimenpiteiden riskianalyysiä.
Kunnostusojituksen osalta jaksottaminen on hyvin vaikeaa, koska hankkeet on taloudellisesti tarkoituksenmukaista tehdä yhteishankkeina ja lisäksi Lounais-Suomen tasaisilla mailla on usein yhteiset laskuojat, jotka on perattava, jotta yläpuoliset vedet saadaan johdettua.
Nyt onkin selkeä tarve selvittää metsätalouden toimenpiteiden jaksottamisen lainsäädännölliset ja vesiensuojelulliset perusteet ja kyselytutkimuksella selvittää maanomistajien vapaaehtoista halukkuutta eri toimenpiteiden jaksottamiseen sekä luoda yksinkertainen malli kuormitusvaikutusten arviointiin ja riskianalyysin tekemiseen, jotta luonnonhoito (vesistöhaittojen vähentäminen) pystytään metsätalouden toimenpiteissä pitämään jatkossa mahdollisimman korkealla tasolla. Samalla alueella tehdään Lounais-Suomen ensimmäinen konkreettinen vesiensuojelurakenteiden suunnitteluhanke ja jatkona mahdollisuuksien mukaan toteutushanke, jossa suunnitellut rakenteet sitten rakennetaan.
Tässä hankkeessa on ensisijaisesti kysymys Kestävän metsätalouden rahoituslain 20§:ssä säädetystä 4) … metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämisen ja korjaamisen suunnittelusta sekä konkreettisella, rajatulla valuma-alueella että yleisellä tasolla tulevia hankkeita ajatellen, mikä kuuluu myös kohtaan 6) muita vastaavia … alueellisesti merkittäviä hankkeita. Tämä hanke on alueellisesti merkittävä, koska sen tulosten avulla pystytään nostamaan luonnonhoidon tasoa vesistöhaittojen ennalta ehkäisemisen osalta koko toimialueella ja mahdollisesti koko maassa.
Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet
Tässä hankkeessa valitaan kohdealueeksi em. kosteikkohankkeen piiristä pienehkö latvavesien valuma-alue, jolla on ojitusalueita ja jolta on olemassa mahdollisimman tuoreet metsäsuunnittelun kuviotiedot. Lähdeaineiston ja maastoinventoinnin perusteella tehdään suunnitelma valuma-alueella toteutettaviksi ehdotettavista vesiensuojelurakenteista (kosteikot ym. tarkoituksenmukaiset rakenteet). Rakenteet toteutetaan erillisessä jatkohankkeessa, mikäli maanomistajat saadaan mukaan hankkeeseen. Tämä osio tukee konkreettisesti WWF:n ja ympäristökeskuksen ”Lahdelta latvoille” –hanketta. (n. 15 % työpanoksesta)
Em. pilottihankkeella selvitetään metsätaloustoimenpiteiden jaksottamisen mahdollisuudet ja tarpeet sekä kuormitusvaikutukset keskimääräisillä kuormitusluvuilla eri vaihtoehdoissa tuoreen metsäsuunnitelmatiedon pohjalta. Tehdään kuviokohtainen riskianalyysi metsäsuunnitelmassa ehdotetulle toimenpiteelle (luokat) ja sen pohjalta laaditaan teemakartat. Jaksotusvälit: heti , 5-vuotta ja 10-vuotta. Asiaa tarkastellaan kunnostusojituksen lisäksi myös hakkuiden, maanmuokkauksen ja terveyslannoituksen osalta. Näin saadaan tulevia tarpeita varten malli kuormitusvaikutusten arviointiin ja riskianalyysin tekemiseen sekä täsmennettyä mm. metsäsuunnittelun ohjeistusta (mm. ehdotettavien toimenpiteiden jaksottaminen), mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi. (n. 50 % työpanoksesta)
Selvitetään metsätaloustoimenpiteiden jaksottamisen vesiensuojelulliset perusteet tutkimusjulkaisujen ym. avulla sekä lainsäädännölliset perusteet kirjallisuuden ja asiantuntijahaastattelujen avulla. (n. 15 % työpanoksesta)
Selvitetään ko. pilottihankkeella kyselytutkimuksella maanomistajien halukkuus metsätalouden toimenpiteiden jaksottamiseen. (n. 20 % työpanoksesta)
Työnjako ja yhteistyötahot
Hanke toteutetaan Lounais-Suomen metsäkeskuksen toimesta. Vastuuhenkilö on metsänhoitopäällikkö Hannu Heikkilä. Toteutuksen hoitaa pääosin metsänhoitaja Timo Silver ja lisäksi hankkeessa lähinnä kyselytutkimuksen osalta mukana koulutusasiantuntija Taina Kummunsalo.
Yhteistyötahoina Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (MTT Samuli Joensuu) sekä kosteikko-hankkeen osalta Lounais-Suomen ympäristökeskus (Iiro Ikonen) ja WWF (Samuli Korpinen).
metsänhoitaja Timo Silver
metsänhoitopäällikkö Hannu Heikkilä