Omistusmuodot

Joka viides suomalainen on metsänomistaja, tervetuloa joukkoon!

Suomalaisen metsälön keskikoko on noin 30 hehtaaria. Metsätiloja on noin 380 000 kappaletta. Kolme neljäsosaa on perheomistuksessa ja neljännes yhteisomistuksessa.

Metsätila on kiinteää omaisuutta, jota voi omistaa yksin, puolison kanssa, perikunnan osakkaana, yhtymämuotoisesti ja yhteismetsän osakkaana. Metsää omistavat myös erilaiset yhteisöt, kunnat, seurakunnat, metsäteollisuusyritykset ja valtio.

Tavallisesti metsät saadaan perintönä tai ostetaan lahjaluonteisina kauppoina. Metsäomaisuuden hallintaa ja -siirtoa kannattaa suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Metsäkeskuksesta saat tarvittavat tiedot metsästäsi.

Mikä on metsäkiinteistö?

Metsäkiinteistöön voi kuulua (metsätalouden käytössä olevia) rakennuksia, rantaviivaa, vanhoja metsittyviä peltoja, avosoita tai pienvesistö, esimerkiksi metsälampi. Kasvava puusto kuuluu kiinteistöön, jota tavallisesti kiinteistön omistaja hallitsee ja käyttää. Jos hallintaoikeus on pidätetty metsäkiinteistön kaupan teon yhteydessä, puunmyyntitulot kuuluvat hallintaoikeuden pidättäjälle.

Omistamisen ja päätöksenteon vaihtoehdot

Aviopuolisoilla voi olla omaa ja yhteistä metsäomaisuutta. Kumpikin hallinnoi kuitenkin omaisuuttaan, puolison perimysoikeus toteutuu vasta perinnönjaossa.

Perinnönjaossa syntyy ensin kuolinpesä, jonka osakkaita ovat perilliset ja yleensä leski avio-oikeuden kautta sekä mahdolliset muut testamentinsaajat. Kuolinpesää koskevat päätökset täytyy tehdä yksimielisesti. Työvälineitä päätöksenteon helpottamiseksi ovat yhteishallintasopimus ja valtakirja, joilla voidaan valtuuttaa metsäkiinteistön asioiden hoitajaksi esim.1 osakkaista tai joku muu toimija tekemään metsätilaa koskevia päätöksiä.

Kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena ja kuolinpesän osakkaiden tulee laatia vuosittain kuolinpesän metsäveroilmoitus. Mahdolliset metsän hakkuutulot ja metsästä aiheutuneet menot kuuluvat kuolinpesälle. Metsästä saatavaa tuottoa tulisi jakaa tasaisesti kaikille osakkaille, omistusosuuksien suhteessa.

Kuolinpesästä yhtymäksi

Yhtymämuotoinen metsänomistus on omistajien ja hallintaoikeuksien haltijoiden yhteenliittymä. Yhtymä on verotuksessa oma laskentayksikkönsä ja siitä toimitetaan omalla lomakkeella yhtymäselvitys metsäveroilmoituksen yhteydessä. Kuolinpesä muuttuu yhtymäksi, kun metsänomistusta siirretään muutoin kuin perinnön kautta, kaupoilla tai lahjoituksena kuolinpesän ulkopuolelle.

Myös yhtymät päättävät metsäomaisuudesta yksimielisesti. Yhteishallinatasopimus tai valtakirja helpottaa tällöin päätöksentekoa. Yhteishallintasopimus ja valtakirjat laaditaan toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräajaksi.

Kuolinpesän muuttaminen yhtymämuotoon on suositeltavaa. Kun metsäomaisuutta halutaan myydä, kuolinpesän osaa käsitellään irtaimiston kauppana. Yhtymästä on helpompi myydä esimerkiksi määräala tontiksi tai muodostaa määräalasta itsenäinen metsäkiinteistö. Kaupantekoon ei myöskään tarvita yhteistä päätöstä kuten kuolinpesässä. Tämä on myös verotuksellisesti edullisempaa.

Yhteismetsä

Yhteismetsä on yleistyvä metsänomistusmuoto, joka hidastaa tehokkaasti metsätilarakenteen pirstaloitumista. Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, jota yhteismetsän osakkaat hallinnoivat Toimintaa säätelee yhteismetsälaki. Tavoitteena on harjoittaa kestävää metsätaloutta osakkaiden hyväksi.

Omista metsistä voi joko perustaa uuden yhteismetsän tai metsänsä voi liittää jo olemassa olevaan yhteismetsään. Metsänomistaja saa yhteismetsän omistusosuuksia yhteismetsään liittämäänsä alueen arvoa vastaavasti. Yhteismetsään voidaan liittää kiinteistö tai sen osa eli yhteismetsään voi liittää esim. metsät ja jättää pellot ja talouskeskukset omaan omistukseen.

Metsäkeskus ylläpitää yhteismetsärekisteriä ja vastaa yhteismetsälain valvonnasta, mutta perustehtävänä Metsäkeskuksella on edistää yhteismetsäomistusta ja sen lisääntymistä.

Yhteismetsän toimielimet ovat osakaskunnan kokous, hoitokunta ja/tai toimitsija. Jokaisella yhteismetsällä on myös toimintaa ohjaava ohjesääntö. Yhteismetsässä päätökset tehdään enemmistöperiaatteella.

Yhteismetsä on verotuksellisesti edullinen metsänomistusmuoto, koska sen pääomatulojen veroprosentti on 28, kun taas yksityisellä metsänomistajalla se on 30-32 %.

Yhtiömuotoinen metsänomistus

Osakeyhtiönä toimiva metsänomistus toimii kuten mikä tahansa vastaava yritys. Säännöt toimintaan löytyvät Osakeyhtiölaista. Päätökset metsänkäytöstä osakeyhtiössä tehdään enemmistön päätöksellä. Äänimäärä jakaantuu osakkeiden suhteessa. Metsät ovat yhtiön omistuksessa. Osakeyhtiössä on selkeät enemmistöpäätöksiin perustuvat päätöksentekomenettelyt, mutta verotuksellisesti osakeyhtiö ei ole kovin edullinen metsänomistusmuoto.