Korjuu

Nuorten metsien energiapuun korjuulle on parhaat edellytykset taimikko- ja ensiharvennusvaiheen välissä, kun taimikonhoito on myöhästynyt ja poistettavassa puustossa on ainespuun mitat täyttäviä runkoja.

Päätehakkuualoilta voidaan kerätä myös kantoja ja juurakoita. Suurin hakkutähdekertymä on kuusikoissa, jos hakkuualalla on runsaasti lahovikaisia lumppeja. Männiköiden ja koivikoiden hakkuutähdemäärät ovat usein alle puolet kuusikoiden määrästä.

Ensiharvennuspuu voidaan korjata energiakäyttöön, kun harvennuksella on kiire, mutta ainespuun mitat täyttävää puustoa on niin vähän, ettei sitä kannata erikseen kerätä.

Päätehakkuut

Suurin hakkuutähdekertymä on kuusikoissa, jos hakkuualalla on runsaasti lahovikaisia lumppeja. Männiköiden ja koivikoiden hakkuutähdemäärät ovat usein alle puolet kuusikoiden määrästä. Kuusikon päätehakkuussa tulee hakkuutähdettä noin 20-30 % korjattavasta runkopuusta. Se on Etelä-Suomessa noin 50-80 m3/ha. Tästä tulee haketta 125-200 irtokuutiometriä. Päätehakkuualoilta voidaan kerätä myös kantoja ja juurakoita.

Lähteenä em. teksteissä on käytetty Puu polttoaineena -opasta.

Kokopuun korjuu

Hoitamattomissa nuorissa metsissä on runsaasti pieniläpimittaista puuta, jolla ei ole arvoa kuitupuuna, mutta energiapuuna sitä kertyy runsaasti. Näissä metsissä voit harventaa keräämällä puut energiakäyttöön.

Nuoret metsät tarvitsevat paljon ravinteita, minkä vuoksi kokopuukorjuusta eli korjuusta oksineen ja latvuksineen tulee ensin kasvutappiota. Lisääntyneen valon ja tilan ansiosta puusto kuitenkin palautuu kasvukuntoon. Karsittua energiapuuta voidaan korjata ilman ravinnetappioita, mutta konetyönä tämä ei yleensä ole taloudellisesti kannattavaa. 

Kannonnosto

Etenkin kuusikoista on ryhdytty nostamaan päätehakkuun yhteydessä kantoja energiapuuksi. Niiden onkin todettu olevan hakkuutähdettä parempaa polttoainetta. Kannot nostetaan kaivinkoneella ja niiden annetaan kuivua kasoissa ennen kuin ne murskataan hakkeeksi.

Metsän uudistamisen kustannuksia voidaan pienentää yhdistämällä kantojen nosto ja maanmuokkaus. Kaikkia kantoja ei nosteta, vaan kolmasosa jää vielä maahan maatumaan ravinteiksi.

Energiapuun korjuu ja kannonnosto

Metsästä kerättävä energiapuu koostuu pääasiassa nuorten metsien harvennuksilta korjattavasta kokopuusta sekä päätehakkuualoilta kerättävistä oksista ja latvuksista. Lisäksi kantojen nosto hakkuualoilta on yleistynyt.

Yhden hehtaarin hakkuutähteillä lämmittää n. kuusi omakotitaloa vuoden verran. Taimikoista kerätään karsittuja rankoja pilkkeiksi ja kokopuuta hakettamiseen. Jotta korjuu kannattaisi taloudellisesti, valtapituuden tulisi olla vähintään taimikonhoidon ohjeellisella ylärajalla. Se on männyllä 8, kuusella 5 ja koivulla 8 metriä. Kertymän eli poistettavan puuston runkoluvun pitäisi olla yli 1000 kpl/ha.