Taimikon varhaishoito
Uudistamisen jälkeisinä vuosina tärkein hoitotoimenpide on oikein ajoitettu varhaishoito. Taimien kasvua tulee seurata vuosittain ja tarkastaa uudistusala kauttaaltaan keväällä ja syksyllä ja tehdä taimikon varhaishoitoa pintakasvillisuutta torjuen joko heinäämällä tai vesakkoa raivaten.
Havupuutaimet kasvavat alkuvaiheessa hitaammin kuin lehtipuut ja tarvittaessa niille on tehtävä kasvutilaa lehtipuustoa havupuun taimen ympäriltä raivaten. Taimikon varhaishoito tarkoittaa toimenpiteitä, jotka takaavat kasvatettavien taimien selviytymisen taimikon vakiintumisvaiheeseen eli noin 1,3 metrin keskipituuteen. Metsänomistajan kannattaa tässä vaiheessa turvata panostus, joka uudistamistöihin on tehty.
Muokatun uudistusalan ongelma tuoreilla ja rehevillä kasvupaikoilla on heinittyminen eli havupuiden taimet jäävät heinän, vadelman tai horsmakasvuston alle. Lakoontuminen voi aiheuttaa mekaanisia vaurioita taimille taivuttamalla niitä. Erityinen riski on talviaikaan lumipeitteen alla. Lisäksi taimien ympärille syntyy otollinen ympäristö jyrsijätuhoille ja sienitaudeille.
Noin kolmen vuoden kuluttua taimien istuttamisesta ovat lehtipuuvesat päässeet jo kasvussa havupuutaimien edelle. Ongelmia ne tuottavat kasvaessaan liian lähellä viljelytaimia. Koivun ja muiden lehtipuiden vesat piiskaavat havupuiden latvukset. Erityisen vaurioaltis on taimen latva ja sen kärkisilmu, josta se tekee pituuskasvun. Tuloksena on latvanvaihto, joka näkyy laatuvikoina puun kasvaessa. Taimikon vakiintuessa on nuoren taimikon varhaishoitovaihe onnistuneesti ohitettu.
Sinnikkyys ja hoitotyö palkitaan
Heinääminen eli kasvillisuuden ”polkeminen” tai niittäminen maahan taimien ympäriltä joudutaan tekemään tavallisesti pariin kertaan kasvukauden aikana. Keskikesä on tehokasta aikaa, kun vihreä kasvillisuus on rehevimmillään. Myös syksyllä kasvukauden päätyttyä on hyvä ajankohta heinäämiselle.
Varhaisperkauksessa taimikosta poistetaan vain kilpailevaa lehtipuustoa ja heinä- ja muuta kasvillisuutta. Työ on helpointa tehdä taimien ollessa 1 – 2 metrin pituudessa. Kun työ tehdään ajoissa, riittää reikäperkaus. Taimen ympäriltä perataan noin metrin ympyrältä lehtipuuvesakko.
Työn voi tehdä raivaussahalla, raivausveitsellä tai vesurilla. Kun lehtipuita katkotaan, ne usein vesovat uusia alkuja samaan kohtaan. Perkaaminen voidaan joutua uusimaan viimeistään seuraavalla kasvukaudella. Karummilla kasvupaikoilla toimenpidettä ei aina tarvita tai se voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lehtipuita ei pitäisi päästää kasvamaan viljelytaimien päälle latvusta piiskaamaan ja varjostamaan.
Kun havupuut kasvavat 2 – 3 metrin valtapituuteen, ne eivät enää ole vaarassa vioittua mekaanisesti. Tästä eteenpäin puut kilpailevat kasvutilasta tasaveroisesti.
