Luonnonhoitohanke kohdistuu Kolin seudulle, Martonvaaran kylään Polvijärvellä sekä Juuan ja Kontiolahden kuntien alueelle. Hankealueella on muutamia elinympäristökeskittymiä ja suojelualueita, joiden lähiympäristöön toimintaa painotetaan. Hankealueelta kartoitetaan elinympäristökokonaisuuksia, joissa on joko luonnontilaisia tai ennallistamiskelpoisia korpia. Erityisesti keskitytään niihin kohteisiin, joissa korpisuuden lisäksi on muitakin monimuotoisuuden lisäarvoja, esimerkiksi pienvesiä, lehtoja, runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, ravinteisia rämeitä tai harvinaistuneiden eliölajien esiintymiä (mm. kuukkeli).
 
Hankkeessa tehdään muun muassa vesitalouden ennallistamiseen liittyviä töitä. Samalla arvioidaan kohdealueiden soveltuvuus METSO-ohjelman toteutukseen joko määräaikaisena tai pysyvänä suojeluna. Suojelualueeksi hakemisesta päättää maanomistaja.

Kuukkelin elinoloja parannetaan

Puustoiset suot -luonnonhoitohanke sijoittuu alueelle, jossa kuukkeli esiintyy vakituisen esiintymisalueensa etelärajoilla. Korvilla ja niiden reunametsillä on huomattava merkitys kuukkelin elinalueilla. Korpien vesitaloutta ennallistamalla parannetaan useimmiten myös kuukkelin elinoloja. Tiedossa olevien kuukkelireviirien alueelta selvitetään sopivia elinympäristökokonaisuuksia, joissa voidaan tarvittaessa tehdä ennallistamistöitä. Samalla edistetään muidenkin lajien, kuten pohjantikan ja metsäkanalintujen elinmahdollisuuksia.

Maanomistajiin otetaan yhteyttä

Maanomistajiin, joiden tiloilla on hankkeen kannalta merkittäviä kohteita, otetaan yhteyttä. Hankkeeseen osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja toimenpiteet tehdään aina maanomistajan kirjallisella suostumuksella.

Puustoiset korvet tärkeitä

Korvet ja rämeet ovat puustoisia, letot ja nevat puolestaan avoimia soita. Ojittamattomia tai luonnontilaisen kaltaisia lettoja ja muita ravinteikkaita soita on varsinkin Suomen eteläosissa vain vähän. Puustoisia soita on pienialaisina metsiköinä kangasmetsien notkelmissa ja painanteissa, sekä laajempina kuvioina avosoisten suoverkostojen laidoilla. Soiden laiteissa on lajistoltaan monipuolisia puustoisia elinympäristöjä ja ne ovat usein lajiston kannalta monimuotoisia vaihettumisvyöhykkeitä. Puustoisien rämeiden ja kankaiden välissä on usein korpivyöhyke. Korpivyöhykkeellä voi olla merkittäviä monimuotoisuusarvoja etenkin silloin, kun suo liittyy luonnontilaiseen kangasmetsään. Metsien monimuotoisuutta turvaavassa METSO-ohjelmassa puustoiset korvet on todettu tärkeiksi elinympäristöiksi.