Hankkeessa pyritään säilyttämään tiedossa olevat pesäpaikat sellaisina, että pesinnät niissä pystyvät jatkumaan. Monet petolintulajit ovat sopeutuneet pesimään samoissa pesissä vuosia ja jopa vuosikymmeniä. Tästä johtuen lajien kannat ovat vaarassa heikentyä metsätaloustoimien johdosta, jos pesäpaikkoja ei oteta huomioon.

Hankkeen lajit ovat mehiläishaukka, hiirihaukka, kanahaukka, sääksi, huuhkaja ja viirupöllö luonnonkolopesäpaikkojen osalta. Tiedossa olevat pesäpaikat ilmoitetaan kirjeellä maanomistajille. Kullekin pesäpaikalle tehdään sen jälkeen tapauskohtainen suunnitelma siitä, kuinka pesä voidaan säilyttää pesimiskelpoisena pysyvästi tai ainakin järjestää pesälle merkittävästi pesimiskelpoista lisäaikaa.

Maanomistaja saa käyttöönsä suunnitelman, jossa on valmiiksi suunniteltu pesän huomioimiseen liittyvät toimenpiteet. Ennakolta tehty toimintasuunnitelma helpottaa huomattavasti mm. pesän lähelle tulevien hakkuiden valmistelua.

Hakkuiden rajauksia suunnitellaan niin, että pesä ei jää aivan hakkuun reunaan vaan tulevaan aukkoon jäisi vähintään parinkymmenen metrin suojavyöhyke. Erityistapauksissa pesäpaikan huomiointia voidaan edistää tekemällä reviirille tarjolle vaihtoehdoksi tekopesä. Tärkeää on myös suunnitella pesien lähelle tulevat metsälliset toimet niin, että herkkänä pesimisaikana ei turhaan aiheuteta pesinnän tuhoutumisia.

Aiemmin toteutetussa hankkeessa pesiä huomioivat suunnitelmat tehtiin yli 300 metsänomistajalle (yli 350 pesää). Vaikutus on ollut huomattava, sillä aktiivisesta hakkuutoiminnasta huolimatta viime vuosina pesät ovat suunnitellusti säilyneet pesimiskelpoisina.

Hankkeessa metsäkeskuksen pääyhteistyökumppanina on P-K:n lintutieteellinen yhdistys.

Uusia pesätietoja voi jatkuvasti ilmoittaa hankevetäjälle
Hannu Lehtoranta puh. 0500 186 607, hannu.lehtoranta (at) metsakeskus.fi