Muut hoitotyöt
Pystykarsinta ja metsän kasvatuslannoitus ovat metsänomistajan vapaavalintaisia hoitotöitä, joilla parannetaan puuston kasvua ja laatua. Hyöty toimenpiteistä saadaan päätehakkuussa. Molemmat työmuodot sopivat metsänomistajan omatoimiseksi työksi.
Terveyslannoituksella korjataan ravinnehäiriöitä. Jos metsästä löytyy selvästi viallisesti kasvavia puuyksilöitä, ota yhteyttä metsäkeskukseen. Ravinnetilannetta määritetään silmämääräisesti ja tarvittaessa ravinneanalyysin avulla.
Lannoituksia toteutetaan myös yhteishankkeena. Ilmoita kiinnostuksesi metsäkeskukseen.
Pystykarsinta
Nuori männikkö tai koivikko voi tarvita oksaisuutensa vuoksi pystykarsintaa. Karsinnan tavoitteena on parantaa tyvitukin laatua. Metsikön kaikkia puita ei karsita, vain rungoltaan parhaimmat, jotka jäävät kasvamaan päätehakkuuseen saakka. Männiköissä tavoite on karsia noin 500 runkoa hehtaarilta.
Suositeltavimpia karsintakohteita ovat metsiköt, jotka voidaan kerralla karsia vähintään neljän metrin korkeuteen. Tällöin karsittava puusto on rinnankorkeudella läpimitaltaan keskimäärin
9 - 13 cm. Rehevien maiden männiköissä karsiminen voidaan tehdä kahdessa vaiheessa.
Pystykarsintakohteeksi soveltuu metsikkö, jossa rungot ovat suoria ja karsittavat oksat halkaisijaltaan enintään 25 mm paksuja. Männystä voidaan myös karsia joitain eläviä oksia.
Pystykarsintaa voit tehdä myös itse, sopiva ajankohta männiköissä on kevättalvi ja koivikoissa kesä - elokuu. Käytä karsintatyöhön noin 4 metrin varrella varustettua oksasahaa tai oksasaksia. Varo karsiessasi, etteivät oksat repeydy, eikä puun kuori vaurioidu. Katkaise oksat rungon pinnan myötäisesti, sillä oksantyngät heikentävät pystykarsintatyön laatua.
Lannoitus
Kangasmailla kasvua parannetaan typpilannoituksella. Lannoitus lisää puuston kasvua ja nopeuttaa sen järeytymistä arvokkaaksi tukkipuuksi. Paras tulos saadaan, kun puusto on hyvässä metsänhoidollisessa tilassa.
Lannoitus parantaa metsätalouden kannattavuutta
- puuston kasvu ja hakkuumahdollisuudet lisääntyvät
- harvennus- ja uudistushakkuutulot aikaistuvat
- metsään sitoutuneen pääoman tuotto nousee
Parhaat lannoituskohteet
- keski-ikäiset kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden männiköt
- tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden kuusikot
- pystykarsitut männiköt
- 5-10 vuotta ennen päätehakkuuta
Terveyslannoituksella voidaan parantaa puiden ravinnetilaa ja estää uusien kasvuhäiriöiden syntyminen. Kivennäismailla tällaisia esiintyy erityisesti metsitetyillä pelloilla. Yleisimmin puutosta on magnesiumista ja boorista. Ravinnepuutos voidaan varmistaa ottamalla metsiköstä lehti- tai neulasnäytteitä.
Metsäojitetuilla turvemailla hyviä lannoituskohteita ovat runsastyppisten kasvupaikkojen männiköt ja kuusikot. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän siinä on typpeä. Näillä alueilla puuston kasvua rajoittaa fosforin, kaliumin ja boorin vähäinen määrä.
Lannoituksen suunnittelu ja menetelmät
- Lannoitus on taloudellisesti kannattava
- Lannoitus tuottaa sijoitukselle yli 10 prosentin vuotuisen tuoton
- Paras tuotto (jopa 20 %) saavutetaan keski-ikäisissä kuusikoissa ja männiköissä.
- Terveyslannoitus elvyttää puuston kasvun ja sen kannattavuutta parantaa valtion rahoitustuki
Lannoitus kannattaa toteuttaa yhteishankkeena. Tällöin kustannukset pysyvät kohtuullisina, kun kohteet sijaitsevat lähellä toisiaan ja lannoituspinta-alat ovat riittävän suuret. Tällaiset yhteishankkeet toteutetaan yleensä helikopterilevityksenä.
Koneellinen maalevitys metsä- tai maataloustraktorilla sopii erityisesti kantavien mäntykankaiden lannoitukseen ja tuhkan talvilevitykseen suometsissä. Pienillä kohteilla lannoitteet voidaan levittää käsityönä, jolloin säkit kannattaa kuljettaa moottorikelkalla tai mönkijällä ja sijoittaa valmiiksi alueelle sopivin välimatkoin.
Metsätiet
Kulkuyhteys metsään helpottaa puiden kuljetusta ja metsänhoitotöiden tekemistä. Saat paremman hinnan myytävälle puulle kun metsään on hyvä yhteys. Samalla metsäpalstasi arvo nousee.
Ryhdy metsätien kunnostukseen ajoissa
Älä päästä tietä kelvottomaan kuntoon. Perusparannus on tarpeen, jos havaitset seuraavia merkkejä:
- painuneita raiteita
- tien keskustan pursumista ylös
- sateen jälkeen seisovia vesilätäköitä
- nousseita pohjakiviä
- pehmeitä savisilmiä
- tukkeutuneita rumpuja
- mataloituneita ja tukkeutuneita sivu- ja laskuojia
Kunnostettavia teitä on paljon
Perusparannettavan tien ei tarvitse olla alun perin metsätieksi rakennettu. Se voi olla vanha yksityistie ja siellä saa olla pysyvää asutusta ja lomamökkejä.
Rahoituskelpoisuuden ehdot:
- Metsäkäytön osuus on oltava vähintään 50 % (uudet tiet) ja 40 % (peruskorjaus).
- Peruskorjattavan tien on oltava vähintään 20 vuotta, jos tie on tehty metsänparannusvaroin.
Metsänparannusvaroin rakennettava metsätie tehdään kestämään kelirikkoaikoja mutta ei ympärivuotista raskasta liikennettä. Metsätien peruskorjauksen sekä uuden tien suunnittelu ja toteutus tehdään valtakunnallisesti hyväksyttyjen normien mukaan. Tieosakkaat päättävät hankkeen käynnistämisestä.
Metsätalouden rahoitustuet
Yksityismetsänomistaja voi saada valtion rahoitustukea metsänparannukseen kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) perusteella. Ajantasaiset tukiehdot löytyvät Metsävastaa.net-sivuilta.
