Muut hoitotyöt

Pystykarsinta

Pystypuiden karsinnalla lisätään oksattoman tyvitukin määrää päätehakkuussa ja parannetaan metsikön taloudellista tuottoa. Pystykarsinta soveltuu laadultaan vähintään keskinkertaisiin nuoren kasvatusmetsän männiköihin ja rauduskoivikoihin. Männiköiden keskiläpimitan tulisi olla välillä 9-13 senttimetriä. Yli 15 senttimetriä läpimitaltaan olevat rungot eivät ole karsintakelpoisia, koska tällöin puut eivät ehdi tuottaa riittävästi oksatonta puuta päätehakkuuseen mennessä. Yli 2,5 senttimetrin paksuisia oksia ei suositella karsittaviksi. Puut karsitaan 4,5-6 metrin korkeuteen ja karsittavaksi määräksi suositellaan 300-400 runkoa hehtaarille. Rauduskoivuista karsitaan vain kuolleita oksia, koska elävien oksien karsiminen aiheuttaa värivikoja karsittuun runkoon.

Männyn sopivin karsinta-ajankohta on kevättalvi, jolloin tuhoriski on pienin. Syksyllä männiköitä ei pidä karsia eikä myöskään keväällä nila-aikaan. Rauduskoivun karsinta tulisi tehdä lehdellisenä aikana, jottei karsittaisi eläviä oksia. Jotta karsinnan tulokset saadaan aikanaan hyödynnetyksi, karsintahankkeisiin liittyvät tiedot kannattaa säilyttää. Pystykarsinta sopii hyvin metsänomistajan omatoimiseksi työksi. Pystykarsintaan on mahdollista saada Kemera-tukea.

Metsänlannoitus

Lannoitus on tehokas ja taloudellinen tapa nopeuttaa havupuuston järeytymistä. Koivikoille lannoitusta ei kannata tehdä, koska lannoitus ei yleensä juurikaan hyödytä koivua. Kivennäismailla typen puute rajoittaa eniten puiden kasvua. Ojitetuilla paksuturpeisilla turvemailla taas typpeä on riittävästi, mutta puutetta voi olla fosforista ja kaliumista. Boorin puute saattaa vaivata niin kivennäis- kuin turvemaitakin. Lannoitus kannattaa tehdä laajoina yhteishankkeina. Levitys tapahtuu koneellisesti maasta käsin tai useimmiten helikopterilla. Lannoituksessa on kiinnitettävä vesiensuojeluun eritystä huomiota. Keinoina ovat mm. vesistöjen ja ojien reunoille jätettävät suojavyöhykkeet ja hidasliukoisten lannoitteiden käyttö.

Kasvatuslannoituksessa typpi- tai typpi-fosforilannoitetta levitetään kuivahkojen tai tuoreiden kankaiden havupuuvaltaisiin kasvatusmetsiin. Parhaan taloudellisen tuloksen saa lähellä päätehakkuuta olevissa metsiköissä, joissa lannoituskerta tuottaa investoinnille sen vaikutusajalle laskettuna (6-8 vuotta) jopa yli 10 prosentin koron. Puuston lisäkasvu lannoituksen vaikutusaikana on 13-25 m³/ha.

Terveyslannoituksella korjataan maaperän ravinteiden epätasapainoa yleensä paksuturpeisilla ojitetuilla alueilla tai entisillä maatalousmailla. Terveyslannoituksen tarve voidaan päätellä puustosta. Puuston kasvu on heikentynyt ja neulasissa näkyy värimuutoksia, pahimmillaan puiden latvat kuolevat. Puuston ravinnetilanne voidaan epäselvissä tapauksissa varmistaa neulasanalyysillä.

Sopivimmat terveyslannoituskohteet ovat ravinteisuudeltaan kuivahkoa kangasta vastaavat sitä viljavammat paksuturpeiset turvekankaat. Ravinnetilanne korjataan kalium-fosforilannoitteella, ja sen vaikutusaika on ainakin 15-20 vuotta. Lämpölaitoksissa jätteeksi luokiteltava puuntuhka on erinomaista suometsien lannoitetta ja sen vaikutus kestää vuosikymmeniä. Terveyslannoitukseen on mahdollista saada Kemera-tukea.

Kunnostusojitus

Ojitettujen soiden ojat kasvavat ajan myötä umpeen ja niiden kuivatusteho heikkenee. Suon vesitalous palautuu vähitellen alkuperäiseen tilaansa ja alueen puuston kasvu ja tuotto laskevat. Kunnostusojitus parantaa metsän tilavuuskasvua, koska pohjavedenpinta alenee ja veden ja ravinteiden liikkuvuus lisääntyy. Runsaspuustoisilla alueilla puusto pitää yleensä haihdutuksillaan pohjavesipinnan riittävän alhaisena, jolloin kunnostusojitus ei ole kiireellinen.Kunnostusojitus tehdään vain hyväkasvuisille soille. Metsänkasvatukseen kelpaamattomat suot jätetään kunnostamatta. Näitä soita ovat karut turvekankaat ja myös vaikeista ravinnehäiriöistä kärsivät viljavat turvekankaat.

Kunnostusojituksessa vanhoja ojia perataan ja kaivetaan tarvittavia täydennysojia. Kunnostusojitus kannattaa tehdä silloin, kun alueen puusto vaatii hakkuu- ja hoitotöitä. Yleensä kunnostusojitukset toteutetaan usean tilan yhteishankkeena. Vesiensuojelu on oleellinen osa kunnostusojitusta. Kiintoaine- ja ravinnepäästöjä vähennetään kaivutöiden ajoituksella, jaksotuksella usealle vuodelle sekä erilaisilla vesiensuojelumenetelmillä. Näitä ovat mm. suojavyöhykkeet, kaivukatkot, lietealtaat ja pintavalutuskentät. Kunnostusojitukseen on mahdollista saada Kemera-tukea.

Metsätiet

Hyväkuntoinen metsätiestö on oleellinen perusta puutavaran ja energiapuun kuljetuksille sekä metsänhoito- ja perusparannustöille. Metsäteitä käytetään myös maatalouden ja muun elinkeinotoiminnan liikenteeseen. Metsätiet ovat tärkeitä kulkuväyliä metsien virkistyskäytössä, palontorjunnassa ja pelastustoiminnassa. Metsänomistaja saa tien varressa olevasta leimikosta paremman hinnan ja metsänhoitotöiden kustannukset laskevat.

Uusia metsäteitä rakennetaan nykyään yhä vähemmän, mutta metsäteiden perusparannuksen tarve on suuri. Metsätien perusparannuksessa mm. poistetaan puusto tien pientareilta, perataan sivuojat, uusitaan rummut, vahvistetaan tien runko sekä levitetään tielle päällysmateriaali yleensä murskeesta. Metsätiet ovat tyypillisesti usean maanomistajan yhteishankkeita. Sekä uuden tien rakentamiseen että perusparannukseen on mahdollista saada Kemera-tukea.