Metsäohjelman tavoite on aktiivinen ja kannattava metsätalous. Kannattavuuden edellytyksenä on hakkuumahdollisuuksien hyödyntäminen. Hakkuut ovat olleet keskimäärin 2,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä on noin 70 prosenttia tavoitteesta.

 

Uudistushakkuut ovat olleet keskimäärin 6 000 hehtaaria vuodessa. Etelärannikolla uudistushakkuut ovat tasaisesti kasvaneet mutta ovat kuitenkin koko jakson olleet tavoitetta pienemmät. Myös ensiharvennukset jäivät alle tavoitetason, kun muut harvennukset ovat taavoitetasolla tai sen yli. Koko alueella on siis käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia. Tehokkaimmin hakkuumahdollisuudet on hyödynnetty Pohjanmaalla tukkipuun osalta.

 

Metsähakkeen käyttö on edelleen kasvanut. Tavoitteena oli 820 000 kiintokuutiometriä, 330 000 Etelärannikolla ja 490 000 Pohjanmaalla. Vuonna 2011 käyttö oli 990 000 kiintokuutiometriä.

 

 

Taimikoiden ja nuorten harvennusmetsien laadun pitää parantua. Vain kaksi kolmasosaa taimikoista on hyviä tai tyydyttäviä. Maanmuokkaustavoitetta, 80 prosenttia uudistusalasta, ei vielä ole saavutettu. Lisäpanostusta tarvitaan taimikon perustamiseen ja varhaishoitoon. Taimikonhoitoalat ovat olleet keskimäärin 5 000 hehtaaria, kun tavoite on 7 500 hehtaaria. 

 

 

METSO-ohjelman toteutus on sujunut kohtuullisen hyvin. Metsänomistajia kiinnostaa sekä määräaikaiset että pysyvät suojelusopimukset. Metsäalan organisaatiot ja ELY-keskukset ovat yhdessä tiedottaneet eri sopimusvaihtoehdoista.

 

Erilaiset tuhot ovat haitanneet metsätaloutta. Kuusen tyvilaho aiheuttaa jatkuvasti isoja taloudellisia menetyksiä metsänomistajille ja männyn tyvilahoa on todettu myös Pohjanmaalla. Kuusen kirjanpainaja on tappanut metsää ja lämpiminä kesinä 2010 ja 2011 tuhot levisivät huolestuttavan nopeasti Itä-Uudellamaalla. Myös myrskyt ovat aiheuttaneet paikallisia tuhoja.