Metsänhoito ja metsänparannus

Metsissä tehtävien metsänhoito- ja metsänparannustöiden määrä seuraa usein puukaupan aktiivisuutta. Kun metsänomistaja käy puukauppaa, näkyy se toimeliaisuutena muussakin toiminnassa metsässä.

Metsänviljelypinta-ala on ollut seuranta-ajalla tavallisesti 11 000 hehtaaria vuodessa, siis lähellä vuotuista uudistushakkuiden pinta-alaa. Tämä kertoo suhteellisen nopeasta uudistamisesta hakkuun jälkeen, mihin onkin kannustettu mm. neuvontatilaisuuksissa. Vuoden 2010 matalampi tulos 8700 ha on linjassa edellisvuoden hakkuiden kanssa. Toinen positiivinen havainto on taimikonhoidon määrä. Koko seuranta-ajan toteutuneet työmäärät ovat olleet yli metsäohjelman tavoitteen. Tästä huolimatta viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että työtä riittää. Joka neljännessä viljavien maiden taimikossa on välitöntä perkaustarvetta.

Terveyslannoitusten määrä palasi normaalille tasolle. Sen sijaan kasvatuslannoitusten määrä laski edelleen. Kasvatuslannoitukset tehdään täysin metsänomistajan rahoittamana työnä.

Kunnostusojituksen määrä oli jo toisena vuonna hyvällä tasolla. Lumiset pakkastalvet ovat ojituskohteiden toteutukselle suosiollisia.

Juurikäävän torjuntaa tehtiin viime vuonna puolet metsäohjelman tavoitteesta eli 5300 hehtaaria. Juurikäävän torjuntatyötä rajoittaa kemera-rahoituksen niukkuus. Ennaltaehkäisevä torjuntatyö olisi tärkeää, ennen kuin juurikääpä leviää Pohjois-Savoon laajemmin.

Metsäteiden perusparannusten ja rakentamisen työmäärät ovat olleet jo pitkään hyvällä tasolla. Uusia metsäteitä rakennettiin viime vuonna 63 km. Tämän lisäksi maakunnassa perusparannettiin metsäteiden lisäksi runsaasti muita yksityisteitä tiehallinnon ja puuhuollon erityisrahoituksen avustuksella.