Metsänhoito ja metsänparannus

Metsänhoito- ja perusparannustöiden määrissä ei ollut kovin suurta muutosta aikaisempiin vuosiin. Taimikonhoitomäärät ovat olleet melko hyvällä tasolla. Viime vuosina on kiinnitetty erityistä huomiota taimikoiden varhaisperkauksiin ja sen toivotaan näkyvän tulevien taimikoiden metsänhoidollisen tilan parantumisena.  Muutama vuosi sitten tehdyssä varhaisperkaustutkimuksessa todettiin, että kolmessa taimikossa neljästä oli välitön perkaustarve.

Metsänviljelypinta-ala on tarkastelujaksolla laskenut alle 10 000 hehtaaria vuodessa, mikä vastaa melko hyvin uudistushakkuiden määrää. Pohjois-Savossa uudistaminen pyritään tekemään heti hakkuuta seuraavana kasvukautena. Hyvien ja tyydyttävien pienten taimikoiden osuus oli 86,4 %, jota voidaan pitää melko hyvänä tasona. Vastaava %-osuus varttuneissa taimikoissa oli 75,1. Pienten taimikoiden melko hyvä tilanne johtuu mätästävän muokkauksen yleistymisestä 2000 –luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä sekä myös siitä, että viljely toteutetaan pääosin heti hakkuuta seuraavana kasvukautena. Myös varhaishoidon määrän lisääntymisellä on oma osuutensa tulokseen.

Terveyslannoitusten määrä oli noin 4 000 ha. Tilastoitu kasvatuslannoitusten määrä on lähes terveyslannoituksen luokkaa. Erityisesti metsäyhtiöt ja metsähallitus ovat lisänneet lannoituksia omissa metsissään.

Kunnostusojituksen määrä on pysynyt melko hyvällä tasolla, tosin ollaan selvästi alle tavoitteen. Lisäksi maanmuokkauksen yhteydessä tehdään melko paljon kuivatusojia. 

Juurikäävän torjuntaa tulisi lisätä voimakkaasti Pohjois-Savossa ja erityisesti alueilla, jonne juurikääpä ei ole vielä levinnyt. Kemera –tukea käytettiin 6 499 hehtaarin alalle, josta kasvatushakkuiden ala oli 4 000 ha ja uudistushakkuiden ala 2 298 ha ja loput kannonnostoalueita. Kemera -rahoitusta tulisi suunnata entistä enemmän metsien terveyttä tukeviin työmuotoihin ja niistä sienitautien torjunta on yksi keskeisin. Ennaltaehkäisevä torjuntatyö olisi tärkeää, ennen kuin juurikääpä leviää Pohjois-Savoon laajemmin.
Sekä uusien metsäteiden että metsäteiden perusparannusmäärät olivat hienoisessa nousussa, mikä on metsien käytön ja hoidon kannalta hyvä asia. Metsäteiden vuotuiseen kunnossapitoon tulisi panostaa nykyistä enemmän ja näin suurempia perusparannustoimenpiteitä voitaisiin siirtää.