Pohjois-Pohjanmaan maakunnan maapinta-alasta 88 prosenttia on metsätalouden maata (3111000 hehtaaria). Tästä varsinaista metsämaata, jolla puuston kasvu on vähintään yksi m³/ha vuodessa, on yhteensä 2 400 000 hehtaaria. Huonokasvuisia kitu- ja joutomaita on 692 000 hehtaaria, 22 prosenttia metsätalouden maasta.

Kasvupaikkatyyppit metsätalousmaalla

Lähes puolet metsätalousmaasta on ravinteisuudeltaan mustikkatyyppiä tai viljavampaa. Nämä metsät soveltuvat usein parhaiten kuusen kasvatukseen, mutta myös mänty ja koivu ovat kelvollisia pääpuulajeja. Toinen puolikas metsätalousmaasta on männylle sopivaa puolukkatyyppiä tai karumpaa. Lehtoja ja karuja jäkälätyyppejä sekä kalliokkoja on molempia kaksi prosenttia metsätalouden maasta.
 

Luonnontilaisia soita viidennes metsäalasta

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen soisin maakunta. Soita metsätalouden maasta on 52 prosenttia, loput kangasmaita. 1 620 000 hehtaarin suopinta-alasta on ojitettu noin 1 000 000 hehtaaria ja loput 620 000 hehtaaria jää luonnon tilaan, koska niitä ei enää ojiteta. Jo kertaalleen ojitetuistakin soista osa palautuu ajan myötä lähemmäs luonnontilaa. Karujen ojitettujen soiden kunnostusojittaminen ei ole tarkoituksenmukaista.
 

Mänty on pääpuulaji

Metsien pääpuulaji on mänty. Männyn suhteellinen osuus 61 %  myös kasvaa jatkossa, koska männiköt ovat valtaosin harvennusikäisiä metsiä ja kuusikot paljolti varttuneita tai uudistuskypsiä metsiä. Männyn ja hieskoivun jälkeen kolmanneksi yleisin puulaji on kuusi.

Metsät ovat ikärakenteeltaan keskimäärin nuoria. Puuntuotannon metsämaasta kaksi kolmasosaa on taimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä. Yli 140 vuotiaita vanhoja metsiä on puuntuotannon metsissä runsaat 3 %, suojelualueet mukaan lukien 6 %.