Pohjois-Karjalan metsät ovat pääosin varsin terveitä ja hyväkasvuisa. Laajoja tuhohyönteisten tai tautien aiheuttamia metsätuhoja ei viime vuosina ole ollut. Merkittäviä ilmansaastetuhoja ei myöskään ole esiintynyt.

Eniten tuhoja aiheuttavat abioottiset tekijät eli lähinnä tuuli, lumi ja kuivuus. Vuonna 2010 heinä-elokuussa Pohjois-Karjalassa koettiin useita ukkosmyrskyrintamia, joiden yhteydessä puuta kaatui yhteensä noin 100 000 kuutiometriä. Tuhot sijoittuivat pääasiassa metsähallituksen ja yhtiöiden metsiin.

Seuraavaksi yleisimpiä ovat selkärankaisten aiheuttamat tuhot ja pahin yksittäinen tuhonaiheuttaja on hirvi. Vuosien 2006-2010 aikana hirvivahinkoarvioita on tehty keskimäärin 248 hehtaarille vuosittain ja korvauksia on maksettu keskimäärin 182 000 euroa vuodessa.

Metsää paloi 26 hehtaaria vuonna 2010. Palot kuuluvat osana pohjoisen havumetsän kiertokulkua. Tehokkaan palovalvonnan ja hyvän metsäautotieverkoston ansiosta metsää palaa Suomessa vuosittain kuitenkin erittäin vähän.

Tuhot alentavat metsikön laatua, jos metsän kasvu tai tukkipuun määrä olennaisesti pienenee tai laatu huononee. Metsikkö voi tuhon jälkien korjaamisen jälkeen jäädä harvaksi. Jonkin asteisia laatua alentavia tuhoja on joka seitsemännellä metsähehtaarilla. Täydellisesti tuhoutunutta alaa on vuosittain vain promille metsäalasta.

Metsätuhovalmius