Metsäteollisuus Pohjois-Karjalassa käytti v. 2010 puuta runsaat 4,8 miljoonaa kuutiometriä, mikä on hieman enemmän kuin maakunnan markkinahakkuut yhteensä. Ulkomaista tuontihaketta Pohjois-Karjalassa on käytetty vuosittain noin 100 000 kiintokuutiota.

Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin energiantuotantoon yli 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Tämä vastaa 300 miljoonaa öljylitraa. Kuoren, sahanpurun ja muun teollisuuden puutähteen käyttömäärät ovat laskusuunnassa, koska metsäteollisuus on joutunut sopeuttamaan tuotantoaan yleisen taloustilanteen heiketessä. Metsähake onkin noussut maakunnan merkittävimmäksi kiinteän puupolttoaineen raaka-aineeksi.

Metsähaketta, jota tehdään hakkuutähteestä, kannoista ja pieniläpimittaisesta energiapuusta, käytettiin vuonna 2010 ennätykselliset 553 000 kuutiometriä. Lisäystä edelliseen vuoteen tuli yli 25%. Puuta paloi myös pientalojen ja saunojen tulipesissä yhteensä 352 000 kuutiometriä.

Metsätalouden välillinen vaikutus maakunnan taloudessa on huomattava. Kaikkien metsänomistajien yhteenlasketut puunmyyntitulot ovat viime vuosina keskimäärin 147 miljoonaa euroa. Huippuvuona 2007 kantorahatulot kohosivat 208 miljoonaan euroon, kun taas vuonna 2009 jäätiin 99 miljoonaan euroon. Suurin osuus kantorahatuloista (yli 37%) tulee mäntytukista.

Yksityismetsien kantorahatulo on ollut keskimäärin 101 miljoonaa euroa vuodessa. Metsätalouden kokonaiskustannus yksityismetsissä on ollut vuosittain noin 20 miljoonaa euroa. On muistettava, että tässä ei ole mukana puun korjuun kustannus, joka on jo huomioitu kantohinnassa.

Metsätalouden liiketulos ennen veroja on ollut Pohjois-Karjalassa keskimäärin vajaa 100 euroa/ha. Tämä tarkoittaa hieman alle 5 prosentin tuottoa metsään sidotulle pääomalle.

Metsäsektori työllistää maakunnassa noin 3 000 henkilöä, joista metsäteollisuuden palveluksessa on runsaat 2 000 henkilöä.

Vuonna 2008 maakunnassa metsäsektorin arvolisäys käypiin hintoihin on ollut 327 miljoonaa euroa, mikä on 9% kaikkien toimialojen BKT:sta.