Metsien monikäytöllä tarkoitetaan sellaisia käyttömuotoja, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia riippumatta siitä, omistavatko he metsää. Jokamiehen oikeus antaa kaikille mahdollisuuden vapaasti kulkea, sienestää ja marjastaa metsissä, kunhan siitä ei aiheudu häiriötä eikä vahinkoa maanomistajalle. Myös metsästys tai moottorikelkkailu ovat metsien monikäyttöä. Niitä säätelee kuitenkin oma lainsäädäntönsä ja ne vaativat aina maanomistajan luvan.

Sienestyksen ja marjastuksen taloudellinen merkitys on maakunnassa merkittävä. Tilastoidut luonnonmarjojen ja sienten ostomäärät ovat Itä-Suomessa yhteensä vajaat miljoona kiloa painottuen siten, että sienisadon osuus on ollut noin 60%. Kotitarpeiksi ja tilastoimattomaan myyntiin lasketaan kerättävän 6-9 kertaa suurempi määrä marjoja ja sieniä, joten maakunnassa kerätään satoa talteen usean miljoonan euron edestä.

Metsähallituksen tilastoinnin mukaan Pohjois-Karjalan kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla kävi yli 170 000 vierailijaa vuonna 2010.

Pohjoiskarjalaisia metsästäjiä on yhteensä noin 20 000, joista hieman yli tuhat on naisia. Tärkein yksittäinen riistaeläin on hirvi, joita kaadetaan vuosittain 2000-2500 eläintä. Pienriistasta saalistilaston kärjessä on jänis. Maakunnan kanalintukannat ovat viime vuosina hieman elpyneet.