Hakkuiden taso säilyi

Vuosi 2011 oli hakkuiden määrässä hieman edellisvuotta suurempi. Painopiste oli kuitenkin järeämmissä metsissä, koska hakkuupinta-alat laskivat hieman. Vaikka havutukin käyttö kasvoi, jäivät havutukin hakkuut likimain puoleen alueellisessa metsäohjelmassa olevista tavoitteista. Tukkipuun kysynnän kasvu parantaisi metsätalouden kannattavuutta. Vuoden 2011 nettotulos metsähehtaaria kohti oli 104 euroa nousten hieman edellisestä vuodesta.

Pohjois-Karjala on edelläkävijä metsäenergian käytössä. Metsähakkeen käyttö oli edelleen liki puoli miljoonaa kiintokuutiometriä. Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaisilla valtion tuilla on suuri merkitys metsähakkeen korjuun ja käytön kannattavuudelle. Jokavuotinen ongelma on Kemera -varojen riittävyys. Energiapuun korjuutuki ja haketustuki eivät riitä ja suuri määrä myös metsän hoidon kannalta tärkeitä energiapuukohteita jää hyödyntämättä.

Metsänhoidossa on parannettavaa, vaikka taimikkoja hoidettiin ennätystahtiin

Metsänhoidossa suurimmat haasteet ovat uudistusalojen viljely ajoissa, terveyslannoitus sekä juurikäävän torjunta. Uudistamistulos ja metsien kasvu riippuvat ratkaisevasti ensimmäisen 10 vuoden hoitotoimenpiteiden onnitumisesta. Heti uudistushakkuun jälkeen tehty viljely ja taimikoista huolehtiminen parantavat metsätalouden kannattavuutta ja nostavat metsätilan arvoa.

Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen osalta tehtiin vihdoin ennätys maakunnassa: vuotuinen tavoitehehtaarimäärä ylitettiin reippaasti ja tulokseksi saatiin liki 24 000 ha.

METSO -ohjelma on käynnissä

Vapaaehtoisuuteen perustuva Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma (Metso) on lisännyt metsänomistajien kiinnostusta arvokkaiden luontokohteiden pysyvään tai määräaikaiseen suojeluun. Metsäkeskuksen kanssa solmittiin määräaikaisia ympäristötukisopimuksia 268 hehtaarille vuonna 2011, mikä ylittää asetetun tavoitteen (250 ha). Kuten metsäenergiankin kohdalla, myös ympäristötukeen suunnatut Kemera-varat ovat olleet täysin riittämättömät tarpeeseen verrattuna.

Ajantasainen metsäsuunnitelma on metsien käytön perusta

Metsäsuunnitelma on ohjekirja metsien kestävälle hoidolle ja käytölle. Sen hinta metsänomistajalle on usein alle prosentin metsäomaisuuden arvosta.

Metsäkeskus laati metsäsuunnitelmia vuonna 2011 lähes 70 000 hehtaarille. Suuresta määrästä huolimatta Pohjois-Karjalassa on ajantasainen alle 10 vuotta vanha metsäsuunnitelma vain  61 % alueen yksityismetsistä.  Metsäsuunnittelussa siirrytään käyttämään laserkeilaukseen ja ilmakuvaukseen perustuvaa puuston arviointimenetelmää, mikä antaa metsänomistajille mahdollisuuden päivittää metsäsuunnitelmat nykyistä paremmin. Suunta on hyvä, ajantasainen metsäsuunnitelma on metsien kestävän ja kannattavan käytön perusta.

Pohjois-Karjalan metsäkeskus on järjestänyt lukuisia koulutusmahdollisuuksia ja neuvontatilaisuuksia metsänomistajille. Toiveemme on, että ammattitaitoinen neuvontamme kiinnostaisi mahdollisimman monia metsänomistajia ja muita metsistä kiinnostuneita. Antoisaa on ollut olla mukana eskareiden metsäpäivän ja koulujen metsätilaisuuksien järjestämisessä. Nuorissa on tulevaisuus ja tarvitsemme lisää osaavia ja kiinnostuneita nuoria metsäalan moniin ammatteihin. Metsäkeskus on kannustanut nuoria hakeutumaan metsäalalle Metsä- ja energia-ala ammatiksi -hankkeessa.