Metsänviljelypinta-ala asettui noin 7 800 hehtaarin tasolle. Vuosien 2007 -2011 avohakkuiden keskiarvo oli 10 200 hehtaaria. Metsäohjelman tarkistettu tavoite 13 000 näyttää siis edelleen kaukaiselta haaveelta. Tällä vauhdilla entistä useampi uudistusala jää niin sanotusti herran haltuun.

Taimikon ja nuoren metsän hoidossa tehtiin uusi ennätys. Töitä tehtiin yhteensä liki 24 000 hehtaarilla, mikä ylitti ensimmäistä kertaa metsäohjelman 21 100 hehtaarin tavoitteen.

Terveyslannoituspinta-ala putosi reilusti edellisvuodesta ollen 529 hehtaaria, joten metsäohjelman 2 600 hehtaarin tavoitte on karkaamassa. Boorinpuutosalueita riittää Pohjois-Karjalan alueella, joten nyt olisi korkea aika metsäalan toimijoiden aktivoitua markkinoimaan terveyslannoituksia metsänomistajille.

Kasvatuslannoituksia tehtiin noin 4 500 hehtaaria. Huomattava pinta-ala kasvatuslannoituksissa oli turvemaiden tuhkalannoituksia.

Juurikäävän torjunnassa on vakiinnuttu vajaan 10 000 hehtaarin pinta-alaan. Vuonna 2011 kokonaishakkuupinta-ala oli yli 50 000 hehtaaria, joten on ilmeistä, että juurikäävän torjuntapinta-ala pitäisi olla huomattavasti toteutunutta suurempi.

Kunnostusojituksessa yllettiin 3 200 hehtaariin, mikä on edelleen kaukana 5 900 hehtaarin tavoitteesta. Kunnostusojituspinta-ala on suoraan kytköksissä suometsien hakkuumääriin. Viimeiset kaksi talvea ovat olleet otollisia suohakkuille. Tämän lisäksi suohakkuita on konekaluston kehitystyön seurauksena siirtymässä myös entistä enemmän kesäkorjuuseen. Nämä seikat luovat positiivista virettä suometsien hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiselle.

Metsäteiden perusparannuksissa päästiin 345 kilometriin. Metsäohjelman 475 kilometrin tavoitteeseen on siis vielä matkaa. Uusien metsäteiden rakentamisessa yllettiin 59 kilometriin. Työmäärä on kaukana metsäohjelman 110 kilometrin tavoitteesta. Työmäärien laahaaminen tavoitteesta on huolestuttava ilmiö, koska metsäteiden hyvä kunto on perusedellytys kannattavan metsätalouden harjoittamiselle.