Pohjois-Karjala

Hakkuut ja puuvarojen käyttö

Ainespuuhakkuut sisältävät markkinahakkuut, kotitarve- ja polttopuun sekä metsähakkeen ainespuuosuuden. Ainespuuhakkuiden kokonaismäärä oli 4,664 milj. m3 . Hakkuut nousivat edellisestä vuodesta runsaat 0,7 milj. m3 ja olivat 72 % Pohjois-Karjalan metsäohjelman tavoitteesta. Kasvatushakkuiden ja uudistushakkuiden pinta-alat nousivat molemmat edellisestä vuodesta n. 90 %. Varttuneiden metsien kasvatushakkuut olivat erityisen vilkkaita, sillä niiden hakkuupinta-ala nousi peräti 140 %.

Puutavaralajeista mäntykuitupuun hakkuissa tapahtui suurin myönteinen kehitys - tulos 1,434 milj. m3 oli 31 % korkeampi kuin vuonna 2009. Myös kaikki järeiden puutavaralajien hakkuut lisääntyivät selvästi.

Metsähakkeen energiakäyttö on seitsenkertaistunut kymmenessä vuodessa ja tasainen nousu jatkui myös vuonna 2010. Tulos 561 000 m3 oli 20 % edellistä vuotta suurempi ja ylitti selvästi metsäohjelman 375 000 m3 :n vuositavoitteen. Metsähakkeesta 82 000 m3 korjattiin kemera-rahoitteista työkohteista. Metsähakkeen osuus oli 45 % käytetyn energiapuun kokonaismäärästä 1,205 milj. m3 :sta. Loppuosa energiapuusta oli kuorta, purua ja puutähdehaketta. Pellettien ja brikettien käyttö on juuttunut noin 4 000 kuutioon vuodessa. Pohjois-Karjalan osuus koko maan energiapuunkäytöstä oli 7,5 %.

Yksityismetsätalouden kannattavuus

Yksityismetsien nettotulos oli 90 €/ha/v. Nettotulos nousi hakkuumäärien myötä 50 % vuodesta 2009. Viiden viimeisen vuoden nettotuloksen keskiarvo on ollut 99,20 €/ha/v, johon sisältyy myös vuoden 2007 huipputulos 158,10 €/ha.

Päivitetty: 08.12.2011 09:37