Hakkuut puutavaralajeittain

Metsäohjelmien hakkuutavoitteet ovat perustuneet pääosin valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteydessä esitettyihin hakkuutarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Hakkuutarpeet voidaan asettaa myös jalostuksen kysynnän mukaan, mutta metsätalouden pitkäjänteisen luonteen vuoksi on usein päädytty asettamaan hakkuutavoitteet hakkuumahdollisuuksien perusteella.

Eri puutavaralajien hakkuutavoitteet ovat toteutuneet edellisellä metsäohjelmakaudella itäisissä maakunnissa hakkuumahdollisuuksiin suhteutettuna samansuuruisena. Tämä on luontevaa, sillä metsäyhtiöiden puunhankinta-alue on laaja. Puutavaralajikohtaiset hakkuutavoitteiden toteutumat ovat sen sijaan vaihdelleet maakuntien välillä enemmän. Tässä ohjelmassa ei aseteta suoraan metsien hakkuutavoitteita. Ohjelman tavoite on lisätä metsiin perustuvaa liiketoimintaa, metsätalouden kannattavuutta ja ympäristöhyötyjä, kaikkia yhtä aikaa, hyödyntämällä suurimman kestävän metsienkäytön mahdollisuudet.

Itä-Suomen neljän maakunnan osuus koko maan hakkuista edellisellä metsäohjelmakaudella oli 35 %. Tukkipuun hakkuista osuus oli 38 % ja kuitupuun hakkuista 34 %.

Pohjois-Karjalan hakkuusuunnitteesta metsäohjelmakaudella 2006–2010 toteutui keskimäärin 72 %. Lähinnä suunnitteen tasoa on ollut mäntykuitupuu, 94 %. Eniten hakkuusäästöä on tullut koivutukin osalta, jossa toteutunut hakkuumäärä oli vain 54 % suunnitteesta.

Hakkuut hakkuutavoittain

Toteutuneet hakkuupinta-alat kasvatus- ja uudistushakkuissa poikkeavat eri maakuntien välillä hieman kuutiotavoitteita enemmän.

Kasvatushakkuita tehdään eniten Etelä-Savossa, keskimäärin 41 000 ha vuodessa ja vähiten Kaakkois-Suomessa, 28 000 ha vuodessa. Uudistushakkuita on edellisellä ohjelmakaudella 2006–2010 tehty Itä-Suomen metsissä keskimäärin noin 46 500 hehtaaria vuodessa, mikä on noin 1% metsämaan pinta-alasta.

Metsien kehityksen kannalta tärkeitä ensiharvennuksia on Pohjois-Karjalassa tehty edellisellä ohjelmakaudella 80 % tavoitteesta.