Keski-Suomen maakunnan maapinta-alasta yli 80 prosenttia on metsää. Metsät ovat pääosin hyväkasvuisia. Huonokasvuisten jouto- ja kitumaiden osuus metsämaasta on vain viisi prosenttia. Metsämaata, jolla puuston kasvu on vähintään yksi m³/ha vuodessa, on yhteensä 1 376 000 hehtaaria.

Mustikkatyypin metsä yleisin

Kaksi kolmasosaa metsämaasta on mustikkatyypin, tai käenkaali-mustikkatyypin metsää. Nämä metsät soveltuvat usein parhaiten kuusen kasvatukseen, mutta myös mänty ja koivu ovat kelvollisia pääpuulajeja. Männylle sopivia puolukkatyypin metsiä on neljännes metsäalasta. Lehtoja on vain kaksi prosenttia metsäalasta. Kaikkein karumpia jäkälätyypin kankaita ei Keski-Suomessa ole käytännössä lainkaan.

Luonnontilaisia soita viisi prosenttia metsäalasta

Keski-Suomen metsistä on alunperin ollut suota neljännes pinta-alasta. Suot on kuitenkin valtaosin ojitettu ja luonnontilaisia soita on jäljellä viisi prosenttia metsäalasta. Luonnontilaisia soita ei kuitenkaan enää ojiteta metsäkäyttöön ja jo kertaalleen ojitetuistakin osa palautuu ajan myötä lähemmäs luonnontilaa. Kaikkien ojitettujen soiden kunnostusojittaminen ei nykyään ole tarkoituksenmukaista.

Mänty on pääpuulaji

Metsien pääpuulaji on mänty. Männyn suhteellinen osuus myös kasvaa jatkossa, koska männiköt ovat valtaosin harvennusikäisiä metsiä ja kuusikot paljolti uudistuskypsiä metsiä. Männyn ja kuusen jälkeen kolmanneksi yleisin puulaji on hieskoivu.

Puuston kasvun kannalta metsien ikäluokkajakauma on hyvä eli suhteellisen nuoria hyväkasvuisia metsiä on runsaasti. Yli 120-vuotiaita metsiä on vain muutama prosentti, mutta niidenkin määrä on viime vuosina hieman kasvanut.