Metsäohjelman toteutuminen 2006–2011

Metsäohjelman 2006–2011 yksi tavoite oli säilyttää metsät hyvässä kasvukunnossa ja turvata metsätalouden harjoittamisen kannattavuus. Kannattavuus edellyttää, että metsien hakkuumahdollisuudet voidaan hyödyntää. Keski-Suomen metsistä hakattiin ohjelmakaudella puuta teollisuuden ja kotitalouksien omaan käyttöön keskimäärin 5,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tämä on hieman alle 90 % siitä määrästä, joka metsistä voitaisiin kestävästi hakata.

Metsiä harvennettiin ohjelmakaudella tavoitteiden mukaisesti, mutta uudistushakkuita tehtiin tavoitetta vähemmän. Kun valtaosa metsänomistajien pyynmyyntituloista kertyy tukkivaltaisista uudistushakkuista, niin uudistushakkuiden väheneminen on johtanut puunmyyntitulojen lievään laskuun. Puunmyyntituloja on kuitenkin kertynyt edelleen keskimäärin 140 miljoonaa euroa vuodessa.

Puuston kasvu on 8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja metsien kokonaispuumäärä kasvaa hyvää vauhtia. Puumäärä on noin 170 miljoonaa kuutiometriä ja pääpuulaji mänty.

Metsähakkeen käyttö kasvaa tavoitteiden mukaisesti

Metsähakkeen, joka tehdään pienpuusta, kannoista ja hakkuutähteestä, käyttö on Keski-Suomessa noussut kymmenessä vuodessa 140 000 kuutiometristä 900 000 kuutiometriin. Metsäenergian kokonaiskäyttö vuonna 2011 oli 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Vaikka metsähakkeen käyttö kasvaa voimakkaasti, niin metsäenergian kokonaiskäyttö on viime vuosina kasvanut melko vähän. Tämä johtuu sitä, että sahoilta energiakäyttöön tulevan purun ja kuoren määrä on vähentynyt, kun sahausmäärät ovat pienentyneet.

Keski-Suomen metsiä hoidetaan varsin hyvin. Taimikoita hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan lähes tavoitteiden mukaisesti. Ongelmana on nuorten taimikoiden huono kunto. Metsäohjelmakaudella erityisenä tavoitteena oli parantaa kuusen uudistamisen laatua. Laatu parani, mutta uudistamistuloksessa on edelleen parantamisen varaa. Ongelmia on kaksi: Maanmuokkauksessa tehdään usein liian vähän hyviä istutuspaikkoja ja tätäkin suurempana ongelmana on se, että taimikoita ei varhaishoideta. Näin varsinaisessa taimikonhoitovaiheessa osa istutustaimista on jo kuollut kilpailevan kasvillisuuden alle.

Työ monimuotoisuuden eteen kannattaa

Metsäohjelman yhtenä tavoitteena oli vahvistaa maakuntalintu metson kantaa. Metsokannan aallonpohja näyttääkin olevan takana ja kanta vahvistuu pikkuhiljaa. Keski-Suomen metsoparlamentti jatkoi aktiivista toimintaansa. Metsojen reviirit merkittiin Metsäkeskuksen metsätietokantaan ja metsänomistajille jaettiin tietoa metsometsien hoidosta. Tietoa ja koulutusta annettiin myös metsäalan toimijoille.

Työssä metsien monimuotoisuuden lisäämiseksi on muutoinkin edistytty. Metsin vapaaehtoista suojelua tukeva METSO-ohjelma on saanut metsänomistajien keskuudessa hyvän vastaanoton. Viimeisen viiden vuoden aikana yksityisiä suojelualueita on perustettu 1350 hehtaaria ja määräaikaisia suojelusopimuksia on tehty 1270 hehtaaria.

Vesiensuojelussa yhä parannettavaa

Yhtenä keskeisenä tavoitteena metsäohjelmassa oli metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen. Vesiensuojelussakin on edistytty, kun sekä töiden suunnittelijoita että varsinaisia toteuttajia eli konemiehiä on koulutettu. Vaikka huonosti hoidettujen työmaiden osuus on vähentynyt, niin asetettua tavoitetta ei täysin saavutettu, vaan sertifioinnin auditoinneissa on edelleen useana vuonna tullut poikkeama huonosta vesiensuojelun suunnittelusta tai puutteellisesta toteutuksesta.  

Keski-Suomessa hyvä yrityskanta

Metsien kestävä taloudellinen käyttö ja metsätalouden kannattava harjoittaminen ei ole mahdollista, ellei puulle ei ole käyttöä tai siitä ei kyetä maksamaan kunnollista hintaa. Keski-Suomessa asiat ovat tässä suhteessa olleet varsin hyvällä mallilla. Maakunnassa on sekä isoja että pieniä puuta jalostavia yrityksiä ja kaikelle puutavaralajeille on ollut hyvin kysyntää. Metsäteollisuuden rakennemuutos on vaikuttanut myös Keski-Suomeen, mutta merkittävimpiä tuotantolaitoksia ei ole kuitenkaan suljettu.

Mekaaninen puunjalostusteollisuus on pohjoisen Keski-Suomen tärkein teollisuustoimiala. Alan yritysten toimintaa on tuettu Keski-Suomen liiton rahoittaman asumisen uudet palvelut -klusteriohjelman kautta. Mennyt ohjelmakausi oli yritysten kannalta niin suurta vuoristorataa, että pitäviä johtopäätöksiä toimialan kehityksestä on vaikea tehdä.

Mekaaninen puunjalostusteollisuus on suurelta osin enemmän tai vähemmän riippuvaista rakentamisesta. Rakentaminen on ollut niin kotimaassa kuin koko Euroopassa syksyllä 2008 alkaneesta lamasta alkaen alavireistä. Mekaanisella puunjalostusteollisuudella nähdään kuitenkin pidemmällä tähtäimellä hyviä mahdollisuuksia kasvaa nykyistäkin paljon merkittävämmäksi teollisuustoimialaksi.