Taimikon ja nuoren metsän hoidossa tehtiin jälleen uusi ennätys 22 700 hehtaaria. KEMERA-tukea maksettiin 17 500 hehtaarille. Ensiharvennusmäärä hieman pieneni edellisvuodesta, mutta nuoren metsän hoidon ja ensiharvennusten yhteismäärä ylitti metsäohjelman tavoitteet.

Metsän viljelypinta-ala oli reilu 10 000 hehtaaria. Viljelypinta-ala oli oikeassa suhteessa parin edellisvuoden uudistamishakkuiden pinta-alaan, joka niin ikään oli reilu 10 000 hehtaaria. Useana vuonna uudistamispinta-ala on kuitenkin ollut liian pieni suhteessa uudistamishakkuisiin. Uudistamisvelvoitteesta muistuttavia kirjeitä jouduttiin viime vuonna lähettämään 1228 metsänomistajalle ja uudistamisajan umpeutumisesta huomauttavia 553 kappaletta. Uudistamistyöt on kyllä valtaosin tehty, mutta taimikon perustamisilmoitus on jäänyt tekemättä.

Nuorten metsien metsänhoidollinen taso ei hyvistä työmääristä huolimatta yllä asetettuun tavoitteeseen. Tavoitteena on, että taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä vähintään 85 prosenttia on hyviä tai tyydyttäviä. Erityinen ongelma ovat nuoret taimikot, joista vain alle 40% on hyviä. Nuorten taimikoiden laatu ei ole viime vuosina parantunut, vaikka viljelyn onnistumiseen on kiinnitetty huomiota.

Metsäkeskus selvitti satunnaisotannalla 70 kuusen istutusalan kunnon. Istutusaloista yli 70 prosentilla  kasvatuskelpoisten istutustaimien ja luonnontaimien yhteismäärä ylitti 1600 kpl/ha. Tulos vastaa metsänohjelmassa asetettua tavoitetta. Taimikot ovat kuitenkin epätasaisia, aukkoisia ja luonnontaimista todennäköisesti osa jää vesakon jalkoihin, minkä tähden taimikoista ei kehity täystiheää havumetsää.

Kunnostusojitusten määrä väheni edellisvuodesta. Kunnostusojituksia tehtiin 3200 hehtaaria, josta yksityismetsissä KEMERA-hankkeina 2000 hehtaaria. Metsäkeskuksen tekemän laatuselvityksen mukaan kunnostusojitushankkeissa on ongelmana toteutuksen vaihteleva laatu ja vesiensuojeluratkaisuissa on edelleen puutteita. Vaikka ojitusmäärä on pieni, niin silti osa hankkeista on sellaisia, joissa ojitus olisi pitänyt siirtääseuraavan harvennushakkuun tai uudistamishakkuun yhteyteen.

Metsäautoteiden perusparannusmäärä oli 270 km, mikä vastaa metsäohjelman tavoitetta. Kokonaismäärä kuitenkin jakautuu epätasaisesti maanomistajaryhmien kesken. Yksityismetsien metsäautoteitä perusparannettiin vain 115 km, mikä ei vastaa tarvetta. Uusien teiden rakentamisessa sen sijaan jatkuu edellisten vuosien vauhti ja teitä tehtiin 78 km.

Metsiä lannoitettiin yhteensä 6000 hehtaaria. Lannoitusala on kasvanut jo useamman vuoden. Pinta-ala on kuitenkin edelleen varsin pieni verrattuna 1970-luvun huippuvuosiin, jolloin lannoitusala enimmillään ylitti 30 000 hehtaaria vuodessa.

Metsäkeskuksen Koivikot kuntoon -hanke sai paljon julkisuutta. Muiden metsäalan toimijoiden kanssa järjestettiin useita työnäytöksiä, jotka ovat vetäneet hyvin metsänomistajia. Kilpailuun Keski-Suomen parhaasta koivikosta on ilmoittautunut sata metsänomistajaa ja kilpailun voittaja julistetaan syksyllä 2011.