Elokuun 2010 valtavat myrskytuhot löivät leimansa puukauppaan ja hakkuisiin. Kaikki neljä myrskyrintamaa osuivat Keski-Suomeen. Puuta kaatui arviolta 2 miljoonaa kuutiometriä, mikä on lähes 40 prosenttia normaalin vuoden hakkuumäärästä. Pahinta tuhoa myrskyistä teki ensimmäinen, Veera. Myrskyjen kaatamasta koko puumäärästä noin puolet on Konnevedellä.

Metsää joudutaan myrskyjen jäljiltä uudistamaan 5000 hehtaaria ja tästäkin alasta noin puolet on Konnevedellä. Uudistushakkuupinta-ala nousi kaikkiaan 16 000 hehtaariin eli metsäohjelman tavoitteeseen. Myös kasvatushakkuita tehtiin paljon, vaikka ensiharvennusten määrä hieman vähenikin edellisistä vuosista.

Ainespuun hakkuukertymä koko vuodelta oli 5,2 miljoonaa kuutiometriä, kun mukaan ei ole arvioitu polttopuuta. Määrä vastaa viime vuosien keskiarvoa. Mäntykuitupuun ja kuusikuitupuun osalta ylitettiin suurin kestävä hakkuumäärä. Tämä selittynee sillä, että myrskyt tuhosivat uudistamiskuntoon varsin paljon harvennusikäisiä nuoria metsiä. Suurimmat puunkäytön lisäysmahdollisuudet ovat edelleen mäntytukin ja koivukuidun käytössä. Mäntytukin osalta todellinen hakattavissa oleva tukkimäärä lienee kuitenkin hieman arvioitua vähäisempi, koska huono laatu siirtää tukkeja kuitupinoon.

Puun ostot yltivät normaalivuosien tasolle. Kysyntää oli kaikille puutavaralajeille. Kantorahakertymä oli 145 miljoonaa euroa ja valtion tuki yksityismetsätalouteen 5,5 miljoonaa euroa. Yksityismetsätalouden liiketulokseksi muodostui 124 €/ha, mikä on hyvin lähellä viime vuosien keskiarvoa. Metsätalouden laskennallinen pääoman tuotto on säilynyt hieman vajaassa neljässä prosentissa.

Metsäenergiaa käytettiin 840 000 kuutiometriä. Metsäohjelman tavoitteena oli saavuttaa 800 000 kuutiometrin taso vuoteen 2010. Keski-Suomeen ei ole enää lähivuosina tulossa uusia suuria voimalaitoksia. Metsäenergian osuutta voimalaitosten
polttoaineesta voidaan kuitenkin edelleen lisätä. Puun energiakäyttöä voidaan lisätä myös nyt öljyllä lämpiävissä suurkiinteistöissä ja lämpöyrityskohteissa.

Keski-Suomen metsäkeskuksen ja VTT:n yhteishanke, jossa selvitettiin mm. mäntykantojen soveltuvuutta energiantuotantoon, saatiin päätökseen. Mäntyjen kannot nousevat oikealla konetekniikalla hyvin ja työn tuottavuus on kilpailukykyinen. Asenteet kantojen energiakäyttöön ovat muuttuneet varovaisemmiksi ja suurin lisäysmahdollisuus metsäenergian käytössä nähdäänkin nuorten metsien yhdistelmäkorjuussa.

Metsäkeskuksen ja VTT:n toisessa yhteishankkeessa on kehitetty polttopuukauppaan puun energiasisältöön perustuvaa ePilke-konseptia. Uusi hinnoittelutapa on saanut hyvän vastaanoton niin myyjiltä kuin ostajiltakin. Kun ostaja tietää ostamansa polttopuuerän energiasisällön, voi hän laskea säästön esimerkiksi sähköön verrattuna.