Vuonna 2011 ainespuun hakkuut teollisuuden käyttöön olivat 4,8 miljoonaa kuutiometriä. Määrä vastaa menneen viisivuotiskauden keskiarvoa, joskin vuotuiset erot ovat olleet suuria. Kun määrään lisätään arvio kotitalouksien polttopuusta ja piensahojen käyttämästä puusta, hakkuukertymä oli viisivuotiskaudella keskimäärin 5,3 miljoonaa kuutiometriä. Tämä on noin  85 % metsien kestävästä hakkuumahdollisuudesta.

Eri puutavaralajien osalta kysyntä ja hakkuumäärät ovat erilaisia. Mänty- ja kuusikuitupuuta on hakattu hakkuumahdollisuuksia vastaavasti, kun taas tukkipuun hakkuumahdollisuuksista on viimeisen viiden vuoden aikana käytetty vain reilu kaksi kolmasosaa. Kuitupuun menekkiä selittää sellun hyvä ja viiden vuoden takaisia arvioita parempi kysyntä. Sahatavaran ja siten tukkipuun menekkiä taas on painanut rakentamisen vähäisyys, joka on vaivannut koko Eurooppaa kohta viisi vuotta.

Metsähaketta käytettiin Keski-Suomessa 900 000 kuutiometriä. Kymmenen vuotta sitten metsähakkeen käyttömäärä oli 140 000 kuutiometriä. Metsähakkeesta lähes puolet on pienpuuta. Hakkuutähteen osuus on kolmannes ja kantojen viidesosa. Metsähakkeen osalta tilastoidaan vain se käyttö käyttöpaikoittain, mutta ei metsähakkeen hakkuumääriä. Käyttömäärä ei näin kerro suoraan sitä, kuinka hyvin maakunnan metsäenergiavarat hyödynnetään, koska metsähaketta tulee Keski-Suomeen myös maakunnan ulkopuolelta.   

Metsäenergian kokonaiskäyttö ei ole  kasvanut yhtä ripeästi kuin metsähakkeen käyttö. Metsäenergiaa käytettiin kaikkiaan 1,8 miljoonaa kuutiometriä, kun mukana ei ole selluteollisuuden mustalipeää. Metsäenergiasta noin puolet on kuorta, sahanpurua ja muuta jätepuuta. Näiden käyttömäärä on viime vuosina jonkin verran jopa vähentynyt. Syynä tähän on sahauksen väheneminen sahatavaran huonomman menekin vuoksi.  

Harvennushakkuita on tehty Keski-Suomen metsissä kutakuinkin tavoitteiden mukaisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Uudistushakkuiden määrä sen sijaan on puuntuotannon kannalta liian vähäinen. Osa uudistamiskypsistä metsistä näyttää jäävän ainakin melko pitkäksi ajaksi metsätalouskäytön ulkopuolelle. Yli satavuotiaiden metsien määrä onkin pikkuhiljaa kasvanut ja uudistushakkuut kohdentuvat tätä nuorempiin metsiin. Vanhojen metsien osuuden kasvu ltoisaalta lisää metsien monimuotoisuutta.

Metsänomistajat saivat kantorahatuloa 141 miljoonaa euroa. Yksityismetsätalouden liiketulokseksi muodostui 118 €/ha, mikä vastaa viime vuosien keskiarvoa. Metsätalouden laskennallinen pääoman tuotto on säilynyt hieman vajaassa neljässä prosentissa. Metsänomistajien saama kantorahatulo on pudonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pudotus johtuu siitä, että yksityismetsiin jää hakkuusäästöjä aiempaa enemmän. Tämä ei kuitenkaan selity ainakaan kokonaan kysynnän vähenemisellä, koska vastaavasti Metsähallituksen ja teollisuuden omien metsien hakkuut ovat kasvaneet. Myös puusta maksettava reaalinen kantorahatulo on säilynyt vakaana, kun vuotuiset hintapiikit ja kuopat tasoitetaan. Kannattavan metsätalouden harjoittamisen edellytykset ovat edelleen hyvät.