Kaakkois-Suomen metsät ovat pääosin terveitä ja hyväkasvuisia. Merkittäviä ilmansaastetuhoja ei alueella ole ollut. Sienitaudit ovat pinta-alallisesti hallitsevin metsänterveyden uhka. Kaakkois-Suomessa sekä kuusen että männyn lahottajasienitaudit ovat yleisiä. Kasvavissa määrin on havaittu lumen ja tuulen aiheuttamia tuhoja 2000-luvulla sekä myyräkannan kasvun myötä taimikkotuhoja vuonna 2009. Hirvi aiheuttaa yksittäisenä nisäkäslajina eniten taloudellista vahinkoa metsissä vuosittain.

Metsikön laatua alentavia tuhoja joka kolmannella metsähehtaarilla

Tuhot alentavat metsikön laatua, jos metsän kasvua tai tukkipuun määrä olennaisesti pienenee tai laatu huononee. Metsikkö voi tuhon jälkien korjaamisen jälkeen jäädä harvaksi. Laatua alentavia tuhoja esiintyy Kaakkois-Suomessa joka kolmannella puuntuotannon metsähehtaarilla. Täydellisesti tuhoutunutta alaa on vuosittain alle puoli prosenttia metsäalasta.

Sienitaudit tunnistetuista metsätuhoista suurin ryhmä

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kaakkois-Suomessa havaittiin männyn tyvitervastautituhoja noin 4000 hehtaarilla vuosittain ja kuusen tyvilahoa reilulla 3000 tuhannella hehtaarilla vuosittain. Eniten taloudellista vahinkoa aiheuttaa kuusen juurikääpä. Se lahottaa kuusen ytimen, niin että runko ei enää kelpaa tukkipuuksi. Sitä torjutaan käsittelemällä kesäaikaisissa hakkuissa kannot torjunta-aineella tai nostamalla kannot saastuneelta uudistusalalta. Männyn tyvitervastaudille on tyypillistä että juuret ja rungon tyvi pihkoittuvat voimakkaasti ja puun kuollessa koko vihreä latvus kuolee samanaikaisesti. Myös männyn tapauksessa suositellaan torjunta-aineen käyttöä saastuneilla alueilla.

Tuuli, lumi ja hirvet aiheuttavat metsätuhoja vuosittain

Sienitautien jälkeen yleisin tuhonaiheuttajaryhmä ovat selkärankaiset ja kolmantena abioottiset tekijät. Tuulen ja lumen aiheuttamat tuhot lisääntyivät 2000-luvun loppu vuosina selkeästi Kaakkois-Suomessa.

Hirvi on suurin yksittäinen selkärankaisten tuhojen aiheuttaja ja havaittujen tuhojen pinta-ala on noussut ajoittain yli 10 000 hehtaariin vuosittain. Hirvien ruokailu on vahingoittanut vuosittain keskimäärin 111 hehtaaria taimikoita ja korvauksia on maksettu 63 800 euroa vuodessa. Myyrätuhot pomppasivat vuoden 2009 aikana yli 2000 hehtaariin. Lopullinen pinta-ala paljastuu metsänhoidon yhteydessä vasta tulevina vuosina.

Metsikön laatua alentava tuho voi tarkoittaa pystyyn kuolleita tai kaatuneita puita, latvasta katkenneita puita, runkovikaisia puita tai esimerkiksi mäntypistiäisen syömiä neulasensa menettäneitä harsuja puita.

Palovalvonta ja hyvä tieverkosto suojelevat laajoilta metsäpaloilta

Viiden vuoden keskimääräinen metsäpalojen pinta-ala on 44 hehtaaria. Palot kuuluvat osana pohjoisen havumetsän kiertokulkua. Tehokkaan palovalvonnan ja hyvän metsäautotieverkoston ansiosta metsää palaa Suomessa vuosittain erittäin vähän

Metsätuhovalmius