Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueen maapinta-alasta 72 prosenttia on metsää. Metsät ovat pääosin hyväkasvuisia. Huonokasvuisten jouto- ja kitumaiden osuus puuntuotannon metsätalousmaasta on vain reilut kolme prosenttia. Metsämaata, jolla puuston kasvu on vähintään yksi m³/ha vuodessa, on yhteensä 776 400 hehtaaria.

Mustikkatyypin metsä yleisin

Metsämaasta 70 prosenttia on mustikkatyypin tai käenkaali-mustikkatyypin metsää. Nämä metsät soveltuvat usein parhaiten kuusen kasvatukseen, mutta myös mänty ja koivu ovat kelvollisia pääpuulajeja. Männylle sopivia puolukkatyypin metsiä on vajaa neljännes metsäalasta. Lehtoja on vain prosentti metsäalasta. Kaikkein karumpia jäkälätyypin kankaita ei Kaakkois-Suomessa ole käytännössä lainkaan.

Luonnontilaisia soita viisi prosenttia metsäalasta

Kaakkois-Suomen metsistä on alunperin ollut suota neljännes pinta-alasta. Suot on kuitenkin valtaosin ojitettu ja luonnontilaisia soita on jäljellä viisi prosenttia metsäalasta. Luonnontilaisia soita ei kuitenkaan enää ojiteta metsäkäyttöön ja jo kertaalleen ojitetuistakin osa palautuu ajan myötä lähemmäs luonnontilaa. Kaikkien ojitettujen soiden kunnostusojittaminen ei nykyään ole tarkoituksenmukaista.

Mänty on pääpuulaji

Metsien pääpuulaji on mänty, vaikka kuusikoiden osuus on lähes yhtä suuri. Männyn suhteellinen osuus myös kasvaa jatkossa, koska mänty on selkeästi yleisin puulaji harvennusikäisissä metsissä. Kuusen viljelyn yleistyminen näkyy vasta pienten taimikoiden määrissä. Männyn ja kuusen jälkeen kolmanneksi yleisin puulaji on hieskoivu.

Puuston kasvun kannalta metsien ikäluokkajakauma on hyvä eli suhteellisen nuoria hyväkasvuisia metsiä on runsaasti. Yli 120-vuotiaita metsiä on vain prosentti, mutta niidenkin määrä on viime vuosina hieman kasvanut.