Kaakkois-Suomen metsistä on suojeltu 12 000 hehtaaria eli kaksi ja puoli prosenttia metsäalasta.

Tiukasti lailla suojeltuihin alueisiin kuuluvat mm. kansallispuistot, soidensuojeluohjelmaan ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvat metsät. Näitä metsiä ei hakata eikä hoideta, palontorjunnasta kuitenkin huolehditaan. Kansallispuistoja Kaakkois-Suomessa on kolme: Repovesi Kouvolan alueella, Itäinen Suomenlahti Kotkan ja lähikuntien alueilla ja Valkmusan kansallispuisto Kotkan ja Pyhtään alueilla.

Sellaisia metsiä, joissa hakkuut ovat mahdollisia, mutta metsiä ensisijaisesti käytetään virkistykseen tai suojeluun, on myös noin 4 000 hehtaaria. Tällaisia metsiä ovat esimerkiksi virkistyskäyttöön varatut kaupunkien lähimetsät. Myös moni maanomistaja on säästänyt osan metsästään, vaikka siitä ei erillistä korvausta maksettukaan.

Metsälaki suojelee arvokkaita kohteita kuten pienvesiä ympäristöineen

Metsälaki suojelee luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaat, ympäristöstään selvästi erottavat pienialaiset kohteet. Ne tulee säästää niin, että niiden arvo monimuotoisuuden kannalta säilyy.

Tyypillisimpiä metsälakikohteita ovat luonnontilaiset puronvarret ja metsälammet rantoineen, pienet luonnontilaiset avosuot ja jyrkänteiden alusmetsät. Metsälakikohteita on yhteispinta-alaltaan yli reilut 3 500 hehtaaria ja yhden kohteen koko on keskimäärin alle hehtaarin. Metsälakikohteiden kaltaisia, mutta luonnontilaltaan jo hieman muuttuneita kohteita on lähes yhtä paljon. Nekin säästetään hakkuiden yhteydessä.

Metsänomistaja, jonka maalla on metsälakikohde, voi saada ympäristötukea taloudellisten menetysten korvaamiseen. Yleensä ympäristötukikohde rajataan niin, alue on metsälakikohdetta laajempi. Ympäristötukipäätösten yhteispinta-ala on noussut viiden viime vuoden aikana yli kaksinkertaiseksi ollen 278 hehtaaria vuonna 2009. Yhden ympäristötukikohteen koko on ollut keskimäärin hieman yli viisi hehtaaria.

Luonnonhoitohankkeiden avulla lisätään monimuotoisuutta

Metsäluonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä myös luonnonhoitohankkeilla. Luonnonhoitohankkeilla on esimerkiksi korjattu vanhojen ojitusalueiden vesiensuojelua ja koulutettu metsäammattilaisia metson soidinalueen hoitamisessa. Luonnonhoitohakkeisiin on käytetty vuosittain valtion Kemera-rahoitusta arviolta 50 000 euroa.

Talousmetsien kuolleen puun määrää pyritään lisäämään

Monet hyönteis- ja sienilajit ovat riippuvaisia kuolleesta puusta. Kuollutta puuta on metsämaalla keskimäärin 3,5 kuutiometriä hehtaarilla. Kuollutta puuta on talousmetsissä paljon vähemmän kuin vanhoissa luonnontilaisissa metsissä, mutta sen määrä on kuitenkin kasvamassa. Määrä kasvaa, kun uudistusaloille jätetään säästöpuita, metsälakikohteet suojellaan eikä kaikkia tuulenkaatoja kerätä pois metsästä.