Osaaminen ja innovaatiot

Metsäosaaminen Itä-Suomessa

Itä-Suomeen on kehittynyt viimeisten 30 vuoden aikana merkittävä ja kansainvälisestikin tunnustettu metsä- ja puuosaamiskeskittymä. Sille on perusteet runsaiden metsävarojen, vahvan perinteisen metsäteollisuuden ja alueen muun osaamisen ja teollisen toiminnan ansiosta.

Kaikkiaan metsien ja puun tutkimusta tekee Suomessa noin 650 tutkijaa, joista puolet on sijoittunut Itä-Suomeen. Verkostoituminen on välttämätöntä nykyisessä tutkimus- ja osaamisympäristössä. Ydinajatus on kytkeä metsien kasvatuksen osaaminen yhä enemmän metsän ja puun tuotteisiin sekä hakea koko jalostusketjulle lisäarvoa. Osaamiskeskukset ovat tässä keskeisiä toimijoita, sillä ne siirtävät tietoa tutkimustoimijoiden työstä yritysmaailmaan. Metsäalaan liittyvää osaamiskeskustoiminta on kaikissa Itä-Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Itä- ja Kaakkois-Suomen metsä- ja puuosaamiskeskittymä on tutkimusteemoissaan ajan tasalla. Toiminnassa tähdätään metsistä saataviin uusiin tuotteisiin ja palveluihin perinteisten sellun, paperin ja sahatavaran rinnalle. Yksittäisistä teemoista tärkeimpiä ovat Itä- Suomessa metsäbioenergian, puurakentamisen, puuraaka-aineen, uusien puutuotteiden, ilmastonmuutoksen metsävaikutuksien, metsävarojen kehityksen ja seurannan, kustannustehokkaan metsänkasvatuksen sekä Venäjän metsätalouden tutkimus. Itä- ja Kaakkois-Suomessa on myös vahvaa metsä- ja luonnonvara-alan koulutusta.

Metsäalan innovaatiohaasteita

Keskeisiä metsäalan tuotteiden ja palveluiden tuottajien toimintaympäristöön vaikuttavia muutostekijöitä ovat mm. markkinoiden kansainvälistyminen, kuluttajien tarpeiden erilaistuminen, energian hinnan nousu, ilmastonmuutos ja ns. biotalouteen siirtyminen, metsänomistajien etääntyminen metsistään sekä yleinen pyrkimys palveluiden yksityistämiseen.

Metsään ja uusiutuvan puuraaka-aineeseen perustuvien tuotteiden markkinat ovat kokonaisuutena kasvussa, vaikka perinteisten päätuotteiden, kuten sellun ja paperin kehitysnäkymät muulta näyttävätkin. Suurimmat kasvumahdollisuudet nähdään puupohjaisessa energiassa sekä puurakentamisessa. Erityisesti jalostettujen biopolttoaineiden tuotannossa nykyiset metsäteollisuuskeskittymät, niiden kehittynyt infrastruktuuri ja integrointimahdollisuuden muuhun tuotantoon takaavat nykyisille tuotantolaitoksille kilpailukykyedun myös uusien volyymituotteiden tuotannossa.

Keskeinen innovaatiohaaste itäiselle Suomelle onkin, kuinka ”uhanalaisten” sellu- ja paperi-integraattien tuotantokoneistot saadaan käännettyä tuottamaan markkinoiden vaatimia uusia tuotteita ja siten takaamaan tasaisen kysynnän kaikille puutavaralajeille.

Puurakentamiseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä on avautumassa merkittävä markkina-alue, kun puisten kerrostalojen rakentamiseen liittyvät säädös-, ym. esteet saadaan raivattua. Samoin hajautetussa energian ja polttoaineiden tuotannossa sekä niihin liittyvässä palvelutoiminnassa on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Myös sellu- ja paperiteollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntäminen raaka-aineena ja jalostusarvon nosto sisältävät potentiaalia myös pk-yritysten ratkaisuille.

”Metsäpäässä” itsenäisten puunhankintayritysten liiketoimintakonseptien kehittäminen alueyrittäjämallin pohjalta ja koneyrittäjien kokonaisvastuun lisääminen avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tarpeita uusien palvelukonseptien kehittämiselle.