Häme-Uusimaan metsät ovat pääosin hyväkasvuisia, mutta paikoin pohjoisella Uudellamaalla maannouseman vaivaamia. Laajoja tuhohyönteisten tai tautien aiheuttamia metsätuhoja ei viime vuosina ole sitä vastoin ollut. Merkittäviä jyrsijätuhoja on havaittu erityisesti vuosina 2007-2008, mutta hirvituhoja on alueella korvattu aikaisempaa vähemmän.

Kuusen juurikääpää ja männyn tyvitervasta esiintyy Häme-Uusimaalla

Sienitaudeista suurinta taloudellista vahinkoa aiheuttaa kuusen juurikääpä. Se lahottaa elävän kuusen ytimen niin, että runko ei enää kelpaa tukkipuuksi. Juurikääpää torjutaan havupuuvaltaisten metsien kesäaikaisissa hakkuissa noin 9 000 hehtaarin pinta-alalla vuosittain. Sitä torjutaan käsittelemällä kesäaikaisissa hakkuissa kannot urealla tai harmaaorvakkaliuoksella sekä nostamalla kannot saastuneelta uudistusalalta polttoaineeksi.

Tienvarsivarastointi altistaa havupuuvaltaisia metsiä kaarnakuoriaistuhoille

Häme-Uusimaalla voimakkaasti lisääntynyt energiapuun korjuu on lisännyt kaarnakuoriaisten tuhoriskiä. Tienvarvarastojen säilytysajat ovat pidentyneet. Hyönteistuholain velvoitteita valvotaan vuosittain raakapuun kesäaikaista varastointia seuraamalla.  

Myyrien aiheuttamissa tuhoissa vaihtelua

Erityisen pahoja myrskytuhoja ei vuonna 2009 ollut mutta joitakin ukkosmyrskyn tuhoja kylläkin. Pahoja myyrätuhoja ei esiintynyt vuoden 2009 aikana mutta Kemera-rahoitusten niukkuus näkyy vielä aikaisempien vuosien tuhojen korjaus ja metsitysviiveenä. Hirvien ruokailu on vuosittain vahingoittanut keskimäärin 115 hehtaaria taimikoita ja korvauksia on maksettu 131 000 euroa vuonna 2009. 

Metsikön laatua alentava tuho voi tarkoittaa pystyyn kuolleita tai kaatuneita puita, latvasta katkenneita puita, runkovikaisia puita tai esimerkiksi mäntypistiäisen syömiä neulasensa menettäneitä harsuja puita.

Palovalvonta ja hyvä tieverkosto suojelevat laajoilta metsäpaloilta

Metsää paloi 45 hehtaaria vuonna 2009. Tehokkaan palovalvonnan ja hyvän metsäautotieverkoston ansiosta metsää palaa Häme-Uusimaalla erittäin harvoin.