Häme-Uusimaan maapinta-alasta 66 prosenttia on metsää. Metsät ovat pääosin hyväkasvuisia. Huonokasvuisten jouto- ja kitumaiden osuus metsämaasta on vajaa kolme prosenttia. Metsämaata, jolla puuston kasvu on vähintään yksi m³/ha vuodessa, on yhteensä 901 000 hehtaaria.

Mustikkatyypin metsä yleisin

Puolet metsämaasta on lehtomaista kangasmetsää tai lehtoa. Mustikkatyypin metsiä on 41 prosenttia. Nämä metsät soveltuvat usein parhaiten kuusen ja koivun kasvatukseen. Männylle sopivia puolukkatyypin metsiä on vain yhdeksän prosenttia metsäalasta. Lehtoja on kahden prosenttia metsäalasta. Karuja kanervatyypin kankaita on Hämeessä vain noin prosentin verran.

Luonnontilaisia soita viisi prosenttia metsäalasta

Hämeen metsistä on alunperin ollut suota vajaa viidennes. Suot on kuitenkin valtaosin ojitettu ja luonnontilaisia soita on jäljellä neljä prosenttia metsäalasta. Luonnontilaisia soita ei kuitenkaan enää ojiteta metsäkäyttöön ja jo kertaalleen ojitetuistakin osa ennallistuu ajan myötä luonnontilaisiksi soiksi. Kaikkien ojitettujen soiden kunnostusojittaminen ei ole kannattavaa.

Puuston kasvu suurempi kuin poistuma

Hämeen metsissä on puuta 139 miljoonaa kuutiometriä eli 160 kuutiometriä hehtaarilla. Puumäärä on kasvanut 1960-luvulta alkaen, koska puuston kasvu on suurempi kuin kokonaispoistuma. Kokonaispoistuma sisältää teollisuuden raaka-aineeksi hakatun puun, polttopuun ja muun kotitarvekäyttöön otetun puun, metsään jäävät hakkuutähteet ja metsään kuolevan puun.

Suurin hakkuumäärä, joka vuosittain voidaan hakata vähentämättä tulevaisuuden tuottoja, on 6,0 miljoonaa kuutiometriä. Kasvu on vuodessa yli 6,3 miljoonaa ja hakkuumäärä keskimäärin viisi ja puoli miljoonaa kuutiometriä.

Kuusi on pääpuulaji

Metsien pääpuulaji on kuusi. Kuusen suhteellinen osuus on kasvanut jatkuvasti, koska metsänviljelystä neljä viidesosaa toteutetaan kuusella. Koivun osuus metsänviljelystä on hirvivahinkojen takia supistunut alle tuhannen hehtaarin.

Puuston kasvun kannalta metsien ikäluokkajakauma on hyvä eli suhteellisen nuoria ja varttuneita hyväkasvuisia metsiä on runsaasti. Yli 120-vuotiaita metsiä on vain muutama prosentti, mutta niidenkin määrä on viime vuosina hieman kasvanut.