Metsien talouskäyttö on ollut maakunnassa voimakasta jo pitkään, joten yhtenäisiä, suuria metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle jääneitä laajoja koskemattomia luonnonmetsiä ole. Etelä-Savo oli myös pitkään voimakasta kaskiviljelyaluetta.

Suojeltua ja rajoitetussa talouskäytössä olevaa metsä- ja kitumaata on Etelä-Savossa noin 56 000 hehtaaria. Lakisääteisiä valtion mailla olevia alueita tästä on runsaat 10 000 hehtaaria. Tähän sisältyy kaksi kansallispuistoa, Linnansaari ja Kolovesi, soidensuojelualueita ja rantojensuojeluohjelmaan valtiolle hankittuja maita. Yksityisiä suojelualueita on runsaat 9000 hehtaaria. Suojelualueiden vaikutus metsien käyttöön vaihtelee kohteen luonteesta riippuen tiukasta suojelusta rajoitettuun metsätalouskäyttöön.

Tärkeät elinympäristöt

Tärkeiden elinympäristöjen määrä on noin prosentti metsämaan pinta-alasta. Kohteiden osuus vaihtelee alueittain johtuen maaperän rehevyydestä ja maaston muodoista. Etelä-Savolle tyypillisiä kohteita ovat kalliot, jyrkänteet, purot, lehdot ja rehevät korvet. Kohteet ovat useimmiten lehtipuuvaltaisia ja lahopuuta on erityisen tärkeissä elinympäristössä talousmetsää runsaammin.

Luonnonhoitohankkeet ja ennallistaminen

Pääosa luonnonhoitohankkeista on ollut metsäojituksesta aiheutuneiden haittojen estämistä tai korjaamista vesiluonnonhoidon kannalta tärkeillä alueilla. Ne ovat usein liittyneet vesistöjen muihin kunnostushankkeisiin. Myös ennallistamistoimet ovat usein kohdistuneet ojitettujen soiden palauttamiseen luonnontilaan valtion mailla ja suojelualueilla.