Maakunnan metsävuosi 2010 oli mieliin painuva. Erittäin vaisun vuoden 2009 jälkeen markkinahakkuiden ennätyskorkea taso ja kantorahatulojen liki kaksinkertaistuminen olivat osoitus maakunnan metsien ja metsätalouden mahdollisuuksista, vaikkakin luonnonvoimat olivat lisäyksen taustalla.

Maakunnan hakkuukertymä kohosi 6.6 miljoonaan kuutiometriin, mitä korkeammalla tasolla ollaan viimeksi oltu 1990-luvun lopulla. Hakkuut toivat mukanaan 217 miljoonan euron kantorahatulot, mikä on tämän vuosituhannen toiseksi korkein. Ennätysvuonna 2007 päästiin huimaan 283 miljoonaan euroon. Sekä hakkuukertymä, että kantorahatulot olivat Etelä-Savossa koko maan suurimmat.

Merkittävä osa lisäyksestä johtui Asta- ja Veera-myrskyistä, jotka toivat myös paljon murheita ja menetyksiä ennen kaikkea metsänomistajille. Lähinnä Asta-myrsky kaatoi Etelä-Savossa metsää 21 000 hehtaarin alueella. Myrsky aiheutti 9 000 hehtaarin avohakkuut ja 12 000 hehtaarin alueelta myrskypuita poistettiin tai poistetaan harventaen.
Puuta kaatui noin 3.5 miljoonaa kuutiometriä. Kantorahamenetykset olivat arviolta 30 miljoonaa euroa. Metsänkäyttöilmoituksia myrskyhakkuista tehtiin kaikkiaan lähes 2 200 kappaletta.
Syntyneet myrskyaukot on myös viljeltävä. Arvioitu viljelytarve myrskytuhoalueilla on noin 5 000 hehtaaria ja valtion tukieuroja töihin kuluu yli 3 miljoonaa euroa. Viljelytyöt painottuvat vuoteen 2011 ja 2012.
Myrskyn vaikutukset näkyvät alueellisen metsäohjelman seurantatiedoissa vielä parin vuoden ajan.

Hakkuiden pinta-alat kasvoivat reippaasti. Myrskypuiden korjuu näkyi selvimmin muiden harvennusten osuudessa, mitkä lähes kolminkertaistuivat. Ensiharvennusten lisäys oli vain noin 12 %. Uudistushakkuiden pinta-ala kaksinkertaistui edellisestä vuodesta missä oli myös myrskylisää. Energiapuun hakkuut jatkuivat hyvällä tasolla aina loppuvuoteen, jolloin epävarmuus tulevasta tukipolitiikasta alkoi jarruttaa aktiivisuutta.

Metsänhoito- ja perusparannustyöt eivät yltäneet samalla tavalla ennätyksiin kuin hakkuut. Taimikonhoito ja metsäteiden perusparannus taantuivat hieman edellisestä vuodesta vaikkakin tiestön kunnostuksessa Tiehallinnon puuhuoltorahoitus piti tuloksen metsäohjelman tavoitteen yläpuolella. Kunnostusojitusala pieneni reippaasti ja oli vain reilun kolmanneksen metsäohjelman tavoitteesta. Metsien hoidon laatutavoitteet toteutuivat lähellä tavoitetasoa. VMI-tietojen perusteella taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien laadussa on maakunnassa tapahtunut lievää kohennusta.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn toteutus jatkui annettujen resurssien puitteissa. Yksityismaiden luonnonsuojelualueiden ja luonnonsuojelutarkoitukseen ostetun maa määrä lisääntyi edellisestä vuodesta, mutta uusien ympäristötukisopimusten pinta-ala oli hieman edellisvuotta pienempi. METSO-ohjelman toteutusmäärä luonnonsuojelulain ja kestävän metsätalouden rahoituslain keinoilla oli vuoden lopussa yhteensä 1128 ha. Ohjelman kokonaistavoite on 12640 ha. Metsänomistajien halukkuus vapaaehtoiseen suojeluun on Etelä-Savossa keskimääräistä parempi, mutta varojen niukkuus rajoittaa ohjelman täysimääräistä toteutusta.

Metsäsektorin merkitys Etelä-Savon aluetaloudessa perustuu kantoraha- ja työtulojen sekä mekaanisen metsäteollisuuden tuomiin tuloihin. Kantorahatulojen liki kaksinkertaistuminen edellisvuodesta oli metsämaakunnan tulonmuodostukselle tärkeää. Maakunnan metsäteollisuuden tunnusluvut alenivat edellisvuodesta. Merkittävää oli kuitenkin investointipäätös koivuvanerin tuotantoon Savonlinnassa.

Metsäsektori työllistää noin 4 000 henkilöä, joista 1 700 toimii metsätaloudessa ja reilu 2 000 puunjalostuksessa. Myrskytuhojen korjuun aikana työ- ja konevoimaa tarvittiin myös maakunnan ulkopuolelta. Metsäkeskuksen teettämän opinnäytetyön tulokset osoittivat, että poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta maakunnan puunkorjuu pystyttiin hoitamaan metsänomistajia tyydyttäneellä tavalla.