Vuonna 2011 maakunnan metsätaloudessa palattiin lähemmäs keskimääräisiä vuosia monissa asioissa edellisvuoden myrskyjen aiheuttaman erikoistilanteen jälkeen. Myrskyillä oli toki vaikutusta alkuvuoden hakkuutoimintaan. Metsänuudistamisessa sekä taimikonhoidossa vaikutuksen näkyvät ainakin paikallisesti pitkälle tulevaisuuteen. Kestävän metsätalouden rahoituslain varojen myöntämisessä myrskyjen aiheuttamia lisääntyneitä tuhoalueiden viljelyiden määrää ei otettu lupauksista huolimatta riittävästi huomioon, mikä osaltaan hidasti viljelytöiden käynnistymistä.

Bruttokantarahatulot laskivat Etelä-Savossa 13 % edellisen vuoden huipputasosta ja suhteellinen lasku oli toiseksi suurin koko maassa. Etelä-Savossa kertyi kuitenkin metsäkeskusalueista kaikkein suurimmat kantorahatulot, 204 miljoonaa euroa. Tukkipuun osuus tuloista on 74 %, mikä on toiseksi korkein määrä metsäkeskusalueista.

Metsäsektorin merkitys Etelä-Savon aluetaloudessa perustuu kantoraha- ja työtulojen sekä mekaanisen metsäteollisuuden tuomiin tuloihin. Metsäsektori työllistää noin 4 000 henkilöä, joista 1 700 toimii metsätaloudessa ja reilu 2 000 puunjalostuksessa.

Hakkuupinta-alat ja puutavaralajeittaiset hakkuumäärät laskivat edellisestä vuodesta, mutta pudotuksen määrä vaihteli hakkuutavoittain ja puulajeittain. Eniten vähenivät kuusitukin ja -kuidun hakkuumäärät. Koivutukin hakkuumäärä lisääntyi lähes kymmenellä prosentilla, missä näkynee jo uuden jalostuskapasiteetin vaikutus.

Myrskytuhohakkuiden seurauksena lisääntyvät metsänviljelytyöt eivät toteutuneet vuonna 2011. Kunnostusojitus, metsäteiden rakennus, terveyslannoitus ja kasvatuslannoitus taantuivat edellisestä vuodesta. Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien hoidossa tulos parani edellisvuoden pienen notkahduksen jälkeen. Juurikäävän torjunnan määrä lisääntyi edellisestä vuodesta merkittävästi. Tiehallinnon puuhuoltorahoitus piti metsäteiden perusparannuksen tuloksen metsäohjelman tavoitteen yläpuolella. Metsien hoidon laatutavoitteet toteutuivat lähellä tavoitetasoa.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn toteutus jatkui annettujen resurssien puitteissa. Yksityismaiden luonnonsuojelualueita perustettiin yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna ja ensimmäiset määräaikaiset suojelusopimukset solmittiin. Maanosto suojelutarkoitukseen säilyi edellisvuoden tasolla. Uusien ympäristötukisopimusten määrä oli hieman edellisvuotta suurempi. Metsänomistajien halukkuus vapaaehtoiseen suojeluun on Etelä-Savossa keskimääräistä parempi, mutta varojen niukkuus rajoittaa ohjelman täysimääräistä toteutusta.