Itä-Suomeen on kehittynyt viimeisten 30 vuoden aikana merkittävä metsä- ja puuosaamiskeskittymä. Kaikkiaan metsien ja puun tutkimusta tekee Suomessa noin 650 tutkijaa, joista puolet on sijoittunut Itä-Suomeen. Mikkelissä toteutetaan useita Lappeenrannan teknillisen yliopiston bioenergian liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita ja Savonlinnassa toimiva kuitulaboratorio tuottaa tietoa puunjalostukselle. Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun toimipaikalla tehdään metsänjalostustutkimusta. Suomen Metsämuseo ja tietokeskus Lusto Punkaharjulla on metsäalan näyteikkuna vuosittain kymmenille tuhansille kävijöille.

Itä-Suomessa on myös vahvaa metsä- ja luonnonvara-alan koulutusta. Mikkelin ammattikorkeakouluista valmistuu metsätalousinsinöörejä (AMK). Toisen asteen metsäkoulutusta tarjoavat Etelä-Savon ammattiopisto Mikkelissä ja Pieksämäellä sekä Savonlinnan Ammatti-instituutti. Toisen asteen koulutus painottuu metsäkoneenkuljettajien koulutukseen. Oppilashankinnan kehittäminen ovat tällä hetkellä keskeisiä teemoja kaikilla oppilaitoksilla.

Itä-Suomen yliopistolla on luokan- ja aineopettajankoulutuksessa vahva metsäpainotus. Metsä oppimisympäristönä on ollut tutkimus- ja kehittämishankkeiden teemana ja kehitystyö jatkuu aktiivisesti edelleen.

Metsäalan innovaatiohaasteita

Tärkeitä metsäalan tuotteiden ja palveluiden toimintaympäristöön vaikuttavia muutostekijöitä ovat mm. markkinoiden kansainvälistyminen, kuluttajien tarpeiden erilaistuminen, energian hinnan nousu, ilmastonmuutos ja ns. biotalouteen siirtyminen, metsänomistajien etääntyminen metsistään sekä ylei¬nen pyrkimys julkisten palveluiden yksityistämiseen.

Metsään ja uusiutuvan puuraaka-aineeseen perustuvien tuotteiden markkinat ovat kokonaisuutena kasvussa, vaikka perinteisten päätuotteiden, kuten sellun ja paperin kehitysnäkymät näyttävät heikommilta. Puurakentamiseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä on avautumassa merkittävä markkina-alue, kun puisten kerrostalojen rakentamiseen liittyvät säädös-, ym. esteet saadaan raivattua. Samoin hajautetussa energian ja polttoaineiden tuotannossa sekä niihin liittyvässä palvelutoiminnassa on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Myös sellu- ja paperiteollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntäminen raaka-aineena ja jalostusarvon nosto sisältävät potentiaalia myös PK-yritysten ratkaisuille.

Metsäpäässä itsenäisten puunhankintayritysten liiketoimintakonseptien kehittäminen alueyrittäjä-mallin pohjalta ja koneyrittäjien kokonaisvastuun lisääminen avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kehittämisalueita ovat mm. energiapuun toimitusketjut, puuterminaalien liiketoimintakonseptit, lämpöyrittäminen, energiapuun jalostusasteen nosto sekä metsän uudistamisen kokonaispalvelut. Metsänhoidon koneellistamisen arvioidaan seuraavan kymmenen vuoden aikana etenevän merkittävästi erityisesti koneellisessa istutuksessa. Tämä edellyttää nykyisten kone- ja laiteratkaisuiden kehittämistä ja uusia laiteinnovaatioita.