Metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueen maapinta-alasta 77 % luetaan metsätalousmaaksi. Metsätalousmaan pinta-ala on yli 1,5 miljoonaa hehtaaria. Metsämaata on n. 1,3 milj. ha. Metsämaalla puuntuotoskyky on vähintään 1m³/ha/v.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsissä puuta on 135 miljoonaa kuutiometriä ja puuston keskitilavuus metsämaalla 105 m³/ha. Vuonna 1968 puuvaranto oli 84 miljoonaa kuutiometriä ja keskitilavuus 73 m³/ha. Puuvaranto on 1,6 -kertaistunut 45 vuodessa.

Puolukkatyyppi vähän yleisempi kuin mustikkatyyppi

Kuivahkon kankaan puolukkatyyppi (40 %) on alueen metsämaasta hieman tuoreen kankaan mustikkatyyppiä (38 %) yleisempi. Puolukkatyypin metsät ovat tyypillisiä männyn kasvupaikkoja, mustikkatyyppi soveltuu parhaiten kuusen kasvatukseen. Kuivan kankaan kanervatyyppikin on yleisempi kuin rehevämpiä maapohjia edustavat lehdot tai lehtomaiset metsätyypit.

Mänty on pääpuulaji

Metsien selkeä pääpuulaji ravinteisuudesta ja turvemaiden suuresta osuudesta johtuen on mänty (62 % tilavuudesta), kuusella on 20 %:n osuus ja koivulla vajaat 20 %. Koivu on pääsääntöisesti hieskoivua.

Puuston kasvun kannalta metsien ikäluokkarakenne on hyvä eli suhteellisen nuoria hyväkasvuisia metsiä on runsaasti. Ikäluokkien 20-40 ja 40-60 vuotta osuus metsämaan ikäluokista on kummallakin vajaat 20 %. Yli 120 vuotiaitten metsien osuus on alle 10 %.

Valtakunnan soisimpia alueita

Metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alue on valtakunnan soisimpia alueita. Laajaperäisellä ojitustoiminnalla alueen puuvaroja on pystytty merkittävästi kasvattamaan. Ojittamattomia soita on alueella n. 150 000 ha ja ojitettuja yli 500 000 ha. Luonnontilaisia soita ei enää ojiteta metsätalouskäyttöön ja ajan mittaan osa karuimmista ojitetuistakin soista palautuu tai palautetaan metsätalouskäytöstä. Vuoteen 2020 mennessä on arvioitu, että alueen hakkumahdollisuuksista jopa 40 % on turvemailla.