Luonnontuhojen korvaus

Metsänomistaja saa tukea metsäalueen uudelleenviljelyyn, mikäli viljelty alue on uudistettava myrsky-, lumi- tai muun luonnontuhon vuoksi. Jos metsäalue on viljelty Kemera-tuella, saa tukea uudelleenviljelyn lisäksi myös täydennysviljelyyn.

Metsänomistajalle voidaan myös maksaa korvausta hirvivahinkovaroista hirvieläinten metsässä aiheuttamien tuhojen vuoksi. Korvausta maksetaan taimikon ja sitä varttuneemman puuston kasvutappiosta. Lisäksi korvataan uudistamis- ja täydennysistutuskulut.

Myös vapaaehtoisesta metsävakuutuksesta voidaan korvata erilaisia luonnontuhoja. Korvaukset vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin ja –tuotteittain.

Metsäkeskus arvioi hirvieläinten aiheuttamat vahingot

Vahinkoilmoitus hirvieläinten metsässä aiheuttamista tuhoista tehdään metsäkeskukselle, jonka viranomaistoiminnon edustaja arvioi vahinkokohteen maastossa. Arvioinnissa voidaan tarvittaessa käyttää apuna metsäkeskuksen hyväksymää asiantuntijaa.

Korvauksen hakijalla ja riistanhoitoyhdistyksen edustajalla on oikeus olla läsnä hirvivahinkoa arvioitaessa. Arviointikustannukset sisältyvät korvattavaan vahinkoon. Mikäli arviointipyyntö on ollut selvästi aiheeton, ei kustannuksia korvata. 

Korvausta haettava kolmen vuoden kuluessa tuhosta

Vahinkoilmoitus- ja korvaushakemuslomakkeet jätetään metsäkeskukseen vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Korvausta tulee hakea kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä.

Korvaussumma riippuu tuhojen määrästä

Hirvieläinten aiheuttamasta metsävahingosta voidaan korvata ne taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat metsänviljelyaineiston, taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon merkittävästä alenemisesta vai vahinkoalueen välttämättömästä täydennysviljelystä tai uudelleen metsittämisestä.

Korvauksen määrään vaikuttavat muun muassa vahinkoalueen taimikon pituus, pinta-ala, vaurioituneiden taimien määrä ja vahingoittumisaste.

Lisätietoja hirvivahinkojen korvaamisesta saat oman alueesi metsätaloustarkastajalta.