Ensiharvennus

Puun latvuksen kunto kertoo ensiharvennuksen tarpeesta. Männyllä vihreän latvuksen osuuden tulisi olla 40 prosenttia puun pituudesta. Kuusella ja koivulla vastaava osuus on puolet puun pituudesta. Kasvutilan puutteessa puiden latvat supistuvat ja kasvu hidastuu.

Jos taimikonhoidosta ja puiden kasvutilasta on huolehdittu metsän alkuvaiheessa, ensiharvennusta voidaan siirtää myöhemmäksi ja suurempi osuus hakattavasta puusta on kuitupuun mitat täyttävää eli teollisuudelle kelpaavaa. Tämä tietää metsänomistajalle parempaa tuottoa hakkuusta.

Jos taimikonhoito on laiminlyöty ja ensiharvennus on ensimmäinen hoitotoimenpide, on puusto harvennettava kevyemmin. Hakkuusta saatava puu on todennäköisemmin alle kuitupuun mittojen ja korjuukustannukset ovat korkeammat eli hakattava puu on energiapuuta tai maahan raivattavaa.

Kolmannes pois

Ensiharvennuksessa poistetaan yleensä noin kolmannes puuston tilavuudesta. Männikössä ja kuusikossa jäljelle jäävän puuston tiheys on 900 – 1000 runkoa hehtaaria kohti. Viljelty rauduskoivu saa kasvaa tiheässä ensiharvennusvaiheeseen asti. Ajoitus on tärkeää, eikä ensiharvennus saa myöhästyä.

Voimakkaan ensiharvennuksen jälkeen runkoluvuksi tavoitellaan 600 – 700 koivua hehtaarilla. Hieskoivikossa ei tavoitella yksittäisiä laatupuita vaan tasaista kasvua. Ensiharvennus voidaan siirtää muita puulajeja myöhemmäksi. Puusto harvennetaan noin 15 metrin valtapituudessa. Harvennuksen tavoitteena on jättää jäljelle jäävää puustoa 1 000 runkoa hehtaarilla.

Varovainen ensiharvennus siirtää lopullista kasvatettavien puiden valintaa myöhäisemmäksi. Samalla uusi harvennustarve voi tulla eteen yllättävän nopeasti. Jo muutamassa vuodessa ravinteikkailla kasvupaikoilla nuori puusto täyttää varovaisesti harvennetun metsän kasvutilan, jolloin puuston kasvu hiipuu ja latvukset supistuvat.

Ensiharvennus on myyntituloa tuottava hakkuu, joten siitä on tehtävä metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukseen viimeistään 14 vuorokautta ennen hakkuun aloittamista.