Biopolttoaineiden kysyntä on viime vuosina moninkertaistunut. Biokaasulaitosten yleistyessä lisääntyy myös mädättämisessä syntyvän jäännöksen määrä ja tarve löytää sille sovelias käyttökohde. Suuri osa mädätysjätteen sisältämistä ravinteista voitaisi käyttää metsien kasvun lisäämiseen.
Pitkällä tähtäimellä mädätysjäte, tai bioravinne, voi korvata teollisesti tuotetut mineraalilannoitteet. Kokonaisuudessaan bioravinteen hyötykäyttö voi hidastaa kasvihuoneilmiötä: kasvihuonepäästöt vähenevät ja metsien hiilensidonta lisääntyy. Samanaikaisesti lisääntyy myös puuntuotanto. Puu on uusiutuva energianlähde, jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Biolannoitus voikin osaltaan edistää yhteiskunnan ympäristölupausten täyttymistä.
Ruotsissa lannoituskokeita on tehty kymmenen vuoden ajan, eikä kielteisiä vaikutuksia metsäekosysteemiin ole toistaiseksi havaittu.
Metsänlannoituskokeet
Uusia kenttäkokeita toteuttamalla, sekä koostamalla vanhojen tutkimusten tuloksia, pyritään kokoamaan tarvittava tieto metsälannoituksen ympäristö- ja kasvuvaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Metsänlannoituskokeita tehdään sekä Suomessa (Metsäkeskus, Rannikko), että Ruotsissa (SLU, Uumaja).
Hankkeen puitteissa perustetaan Suomeen kaksi lannoituskoetta. Lannoitustutkimukset toteuttaa yhteistyössä jäteyhtiö Lakeuden Etappi Ilmajoelta sekä FA-Forest, joka markkinoi maanparannusaineita. Lakeuden Etappin biokaasulaitoksissa käytetään energianlähteenä elintarviketeollisuuden ja kotitalouden ruoantähteitä sekä puhdistamolietettä. Prosessissa muodostuva mädätysjäte sisältää kasveille tärkeitä ravinteita, mutta ei terveydelle haitallisia aineita. Kuivaamisen jälkeen mädätysjäte voidaan puristaa pelleteiksi, joita voidaan käyttää biolannoitteena eli maanparannusaineena metsiin ja pelloille levitettynä.
Jalostettua orgaanista mädästysjätettä
Jotta yhä kasvava osuus mädätysjätteestä voitaisi käyttää edelleen kasvuravinteena (bioravinteena), on jätteen lannoitusominaisuuksia parannettava. Erityisesti typen osuutta on lisättävä. Lannoitusominaisuuksiin voidaan vaikuttaa mädätysprosessia säätelemällä, erityyppisiä mädätysjätteitä yhdistelemällä tai lisäämällä seokseen mineraaleja, kuten vermikuliittia. Aihetta tutkitaan Vaasassa ammattikorkeakoulu Noviassa.
Hankepartnerit ja rahoitus
Biojätteestä bioravinteeksi - hanke toteutetaan yrkeshögskolan Novian, Sveriges lantbruksuniversitetin (SLU) ja Metsäkeskuskuksen (Rannikko) yhteistyönä. Työn rahoittavat EU, Pohjanmaan liitto, Västerbottens länsstyrelse, tietyt kunnat Ruotsissa sekä SLU ja Yrkeshögskolan Novia.
